Tulosta
 

Kolumni

marraskuu 2009
*

Kotimaa kasvaa maakunnista

Paula Lehtomäki, Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kansliaSotkamon Jymy voitti taas pesäpallon Suomen mestaruuden ja kajautti kainuulaisten laulun. Samalla pilkahti esiin jotain sellaista, jonka moni on luullut Suomesta kadonneen. Se oli nöyrää ylpeyttä omasta maakunnasta. Jos pesäpalloilija jalostaa koskien kuohut Suomen mestaruudeksi, niin saman me voimme tehdä muillakin aloilla.

Ellemme me itse rakenna 2010-luvun kestävää maaseutua, ei sitä puolestamme kukaan muukaan tee. Meidän on ymmärrettävä oma arvomme, maakuntiemme ja sen ihmisten arvo. Ei maahenki ole minnekään kadonnut.

"Maaseutua ei voi tuoda", on ollut yksi herättävimmistä iskulauseista. Siinä lausahduksessa kiteytyivät uhka pysyvästä menetyksestä ja pelko menetyksen ymmärtämättömyydestä. Maaseutu on suomalaisen elämäntavan kulttuurimaisema ja ihmiselon mielenmaisema. Maaseutua ei ole vara museoida. Se on nykytaidetta, historiaa ja tulevaisuutta.

Maaseutua ei voi tuoda, mutta sitä voi viedä - henkistä tilaa ja elämäntapaa. Vuosisatainen perintö yhteiselosta luonnon kanssa elää edelleen maaseudun arjessa. Tätä taitoa me tarvitsemme myös tulevaisuudessa.

Puhdas vesi on suomalaisella maaseudulla itsestäänselvyys. Kuinka monta muuta itsestään selvyyttä meillä on mielessämme? Rikkauksia ja rakkauksia, joita emme tunnista. Monet niistä eivät ole itsestään selvyyksiä suurkaupungin oloissa, esimerkiksi puhdas ilma ja vesi. Pullotettua vettä voi myydä, pullotettua ilmaa ei.

Maaseutu on uusiutuvien luonnonvarojen aarreaitta. Metsä ja kasvit keräävät aurinkoenergian, jalostavat sen elintarvikkeiksi ja energialähteiksi. Elinkeinot ja elämykset kulkevat rinta rinnan, toisiaan tarviten ja tukien.

Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet käyttää uusiutuvia energialähteitä niin sähkön tuotannossa, lämmityksessä kuin polttoainetuotannossa. Suurimmat mahdollisuudet uusiutuvan energian lisäkäytössä tarjoaa metsäpohjainen bioenergia. Myös maatalouden raaka-aineet tarjoavat merkittävän uusiutuvan energian lähteen.

Maatalouspohjaisen bioenergian tuotanto on Suomessa lähtenyt laajassa mitassa käyntiin vasta 2000-luvulla. Uusiutuvan energian lisäämistavoitteet tarjoavat tulevina vuosina mittavia mahdollisuuksia.

Maaseudun tärkein uusiutuva voimavara on ihminen: kotiseutuun juurtunut ja sen kehittämiseen sitoutunut asukas. Tästä kiintymyksestä kumpuavat myös kylätalot ja pienyritysrenkaat.

Haasteet eivät maaseudulla ole helppoja. Pelkkä estetiikka ei elätä, eurot elättävät. Niitä tarvitaan. Tarvitaan työtä. On haasteellista ajatella tulevaisuutta, kun arki kaatuu päälle.

Suurimmat mahdollisuudet ja haasteet ovat asenteessa ja ennakkoluulottomuudessa. Mieli ei saa olla karsina, vaan rajaton avaruus. Mielikuvitus pitää saada käyttöön kaikessa rajattomuudessaan.

Tämän vuosisadan alkuvuosikymmenten suurin haaste on kääntää talouskehitys ympäristön kannalta kestävälle pohjalle. Maaseudulla on siihen osaamista.

Kirjoittaja: ympäristöministeri Paula Lehtomäki

kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia