Tulosta
  marraskuu 2009
*

Green Care – maaseutu hoivayrittäjyyden vahvuutena

Hyvinvointipalvelut muodostavat tulevaisuuden palveluyhteiskunnassa merkittävän kokonaisuuden. Palvelujen kysyntä kasvaa ja samalla kasvaa yritystoiminnan merkitys toimialalla. Mitä maaseudulla ja maatiloilla on annettavana keskusteluun? Ja mitä ihmettä tarkoittaa Green Care?

Green Care -toiminta tarkoittaa maatilojen ja maaseutuympäristön resurssien (kuten kasvien, eläinten, hiljaisuuden) tietoista hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Green Care voidaan ajatella sosiaalisena innovaationa, uutena tai paranneltuna tapana toimia ja vastata uuteen tilanteeseen. Aihe on maaseutupoliittisesti ajankohtainen. Maatilat monialaistuvat ja etsivät uusia tulonlähteitä. Maaseutu houkuttaa asuinpaikkana ja hoivayrittäjyys on mahdollisuus uudenlaiseen työllistymiseen maaseudulla. Aihe on myös sosiaalipoliittisesti ajankohtainen. Ikääntyneiden määrän kasvu, eliniän nousu ja asiakaslähtöisyyden korostuminen lisäävät sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Yhä suurempi osa sosiaali- ja terveyspalveluista ostetaan yksityisiltä toimijoilta ja laitoshoidolle etsitään vaihtoehtoja. Maaseudulla sijaitsevat hoiva-alan yritykset tarjoavat selkeästi uusia mahdollisuuksia ja resursseja, joilla voidaan täydentää nykyistä sosiaalihuollon- ja terveydenhoidon järjestelmää.

Green Care -käsite ja -toiminta ei ole Suomessa vielä kovinkaan tunnettu, ja vaikka alalla Euroopassa on pidemmät perinteet, käsitteiden kirjo on moninainen. Norjassa ja Alankomaissa toiminta on vakiintunutta ja näissä maissa yrittäjät ovat verkostoituneet ja toimintaa koordinoivat eri ministeriöt yhdessä paikallishallinnon kanssa. Hollannissa on hyväksytty hoivamaatalouden laatuluokitus ja toimintaohjeet. Suomessa alan kehittyminen kaipaa tuotteistamista, markkinointia ja tietoa palvelujen hinta–hyötysuhteesta. Maaseudun lisäarvoa terapian ja kuntoutuksen lähteenä ei vielä osata hyödyntää tietoisesti markkinoinnissa. Kehittämisen paikka on myös yrittäjien keskinäinen verkostoituminen. 

Maaseudulla on yhä kasvava rooli suomalaisten hyvinvoinnin lähteenä. Palvelujen järjestämisen keskeinen kriteeri on, että ne ovat vaikuttavia eli että ne tuottavat toivottuja muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa. On helppo vakuuttua ajatuksesta, että maaseudun tai maatilan ympäristö, arjen työt ja eläimet ovat tehokkaita terapian ja kuntoutuksen välineitä. Yleisesti ajatellaan, että palvelut haetaan kaupungista maaseudun ollessa tässä suhteessa ottava osapuoli. Nyt on aika uudelle kaupunki–maaseutuajattelulle. Tulevaisuudessa asiointi kaupungista maalle voi suuntautua kohti parempia palveluja, jopa lakisääteisiä sosiaali- ja terveysalan palveluja. 

Katja Ilmarinen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL),
YTR/ Maaseudun Hyvinvointipalvelut teemaryhmä

Artikkeli perustuu kirjoittajan MaaseutuPlus 2/2009 lehdessä olleeseen artikkeliin.