Tulosta
  marraskuu 2009
*

Syö särkeä se kasvattaa järkeä

Syksyn tummetessa silakka-/kalamarkkinoilta löytyy kuluttajille sitä laajaa kalavalikoimaa, jota vesistömme tarjoavat. Kotitarve- ja vapaa-ajan kalastuksella saatu kalasaalis on ollut merkittävän suuri kautta aikojen. Saalis on yhtä suuri kuin luonnosta kerättävien marjojen määrä, noin 40 miljoonaa kiloa vuosittain. Vapaa-ajan kalastajia on maassamme 1,8 miljoonaa. Saaliskaloja ovat pääasiassa ahven, särki, hauki, kuha ja siika.

Vapaa-ajan kalastajien saaliin mädit ja perinteisen kalaruokakulttuurin muut erikoistuotteet saadaan varmimmin kotiruokapöytiin. Vapaa-ajan kalastukseen on aina liittynyt myös osaaminen valmistaa ja syödä kokonaista, perattua, ruotoista kalaa siitä nauttien.  Kalaruokakulttuuriin kuuluu kalasesonkien tuntemus; ”Vassbukfester” saaristossa, jokivarsilla nahkiaiset, mätikaudet, rapujuhlat, rantakala, savustus, hiillostus, loimutus. Tunnetaan eri vuoden ajan kalojen saatavuus, mikä kala kulloinkin käy pyydykseen.

Kalavesien hoito ja kalanistutukset on maassamme hoidettu hyvin.

Kalakaupan kehityksen myötä elinkeinokalatalous on tuonnilla ja pakastuksella voinut tarjota kaikkina vuoden aikoina niitä kalatuotteita, joita on kalastettavissa suuria määriä ja erityisesti kasvatettua kalaa.

Kalan kasvatus on erityisen merkittävää kalakaupalle ja kalatuotteiden ympärivuotiselle tarjonnalle. Kasvatetusta kalasta valmistetut kalaruoat ovat myös ruokailijoiden suosikkilistan kärjessä.

Suomalaiset kuluttavat kalaa 16 kiloa henkilöä kohden vuodessa fileeksi muutettuna. Siitä 4,7 kg on kotimaista ja 11,5 kg ulkomaista.

Kalanjalostusta on maassamme kehitetty sekä pienimuotoisena että teollisena tuotantona. Pienimuotoiselle jalostukselle on jatkuvasti kysyntää paikallisen saatavuuden parantamiseksi. EU:n Leader – rahoitustukea voidaan toimintaryhmiltä hakea paikalliseen, pienimuotoiseen kalatuotteiden alkukäsittelyn ja jatkojalostuksen kehittämiseen ja TE -keskuksista Euroopan kalatalousrahaston EKTR rahoitustukea elinkeinokalataloudelle. Vuonna 2008 perustetut seitsemän alueellista kalatalousryhmää kehittävät kalatalouden toimintaedellytyksiä maassamme. www.mmm.fi/kalastus

Elinkeinokalatalouden ongelmana on saada sovittuun aikaan riittävästi suomalaista kalaa jalostustuotantoa varten. Keskiverto kuluttajat vaativat ruodotonta kalaa. Siksi kasvatettu kala ja ulkomailta tuotu kalaraaka-aine ovat saaneet elinkeinokalataloudessa valta-aseman.

Kalastusmatkailu on erityisesti vapaa-ajan kalastajien käyttämä kotimaan matkailutuote. Kalastusmatkailu luontomatkailun ohessa on myös perhematkailuna nousussa. Kalastusmatkojen tuotteistaminen on jatkuva kehittämiskohde. Kalastusmatkailuhankkeet ovat olleet lähinnä Kalatalouden Keskusliiton hallinnoimia. Laatu- ja turvallisuusasiat vaativat paneutumista luonto- ja elämysmatkailussa.

Kalatalous on monimuotoista. Vesistöjen ympäröimällä harvaan asutulla maaseudulla kaloista ja kalastuksesta on aina löydettävissä uusia monimuotoisia elinkeino- ja virkistysmahdollisuuksia edelleen kehitettäväksi.

Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen selvitysten mukaan vuonna 2008 ammattikalastajien saalis oli 112 miljoona kiloa, arvo 23,1 miljoonaa euroa. Tästä saaliista 82 miljoonaa kiloa on silakkaa, josta pääosa menee vientiin ja lisäksi 24 miljoonaa kiloa kilohailia. Muikkua kalastetaan 2,5 miljoonaa kiloa, ahventa ja turskaa molempia 0,8 miljoonaa kiloa ja siikaa 0,7 miljoonaa kiloa. Muita merkittäviä kalalajeja ovat kuha, made ja taimen.

Kalan kasvatus on tuottanut 13,4 miljoonaa kiloa kalaa, arvo 42,1 miljoonaa euroa. Siitä 12,6 miljoonaa kiloa on kirjolohta ja 0,7 miljoonaa kiloa siikaa. Kalanviljelylaitoksia ja luonnonravintolammikkoviljelmiä on noin 500, joista elintarvikkeeksi kasvatettavan kalan lisäksi osa on kalan poikastuotantoa, kalan istutuksia ja jatkoviljelyä varten

Kirjoittaja: Sirkka Virén, Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän jäsen

Kuva: Pro Kala ry