Tulosta
 

HAMA-UUTISIA

maaliskuu 2010
*

Harvaan asutun maaseudun erityiskysymyksiä selvittäneen työryhmän muistio luovutettiin maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle 10.3.2010

Kuva: Annukka LyraMaa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila asetti 21.8.2009 työryhmän analysoimaan harvaan asutun maaseudun nykytilaa sekä tarvittavia erityistoimenpiteitä harvaan asutun maaseudun suhteellisen aseman parantamiseksi. Luovutustilaisuudessa ministeri korosti, että asian merkityksellisyyttä, koska ”se koskettaa noin 600.000 hlöä eli ei ole Suomen mittakaavassa mikään pieni asia”.

Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä osallistui aktiivisesti muistion laatimiseen: pj Tytti Seppänen kuntaliiton nimeämänä edustajana ja sihteeri Tarja Lukkari toisena työryhmän sihteerinä yhdessä Kirsi Viljasen (MMM)  kanssa. Työryhmän puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Jouni Lind maa- ja metsätalousministeriöstä. Jäsenet olivat valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtioneuvoston kansliasta, työ- ja elinkeinoministeriöstä, sisäasiainministeriöstä ja Suomen kuntaliitosta.

Muistiossa työryhmä nosti esiin harvaan asuttujen alueiden haasteellisen tilanteen, mutta kartoitti myös alueen voimavaroja ja mahdollisuuksia. Harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuus edellyttää infrastruktuurin ja tietoliikenneyhteyksien toimivuutta, alueen kytkeytymistä kehittämisen ja oppimisen verkostoihin sekä paikallisiin ratkaisuihin perustuvaa monipuolista elinkeino- ja palvelurakennetta. Harvaan asuttujen alueiden palvelujen järjestämisessä julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaisella yhteistyöllä ja palvelujen hankintamenettelyjen kehittämisellä sekä eri hallinnonalojen toisiaan tukevalla toiminnalla on erityinen merkitys. Myös kolmas sektori on enenevissä määrin mukana ratkaisemassa ikääntyvän väestön kasvavia palvelutarpeita. Muun muassa kansalaisten turvallisuuden takaaminen vaatii selkeästi uusia julkisen sektorin ja kansalaistoimijoiden yhteistyöhön perustuvia ratkaisuja.

Työryhmämuistiossa esitetään 24 toimenpide-ehdotusta harvaan asuttujen alueiden tilanteen parantamiseksi. Palveluiden saatavuuden turvaamiseksi ja niiden rahoituspohjan kehittämiseksi muistiossa on esityksiä mm. kilpailuneutraliteetin selvittämisestä alueilla, joissa ei ole riittävää markkinatilannetta. Muistiossa on esityksiä myös vapaaehtoistyön tekijöille maksettavien matkakorvausten nostamisesta, yhteiskunnallisen yritystoiminnan kehittämisestä, palveluinnovaatioiden hyödyntämisestä ja sosiaali- ja terveyshallinnon tutkimusvarojen kohdentamisesta alueen erityiskysymysten selvittämiseen. Harvaan asuttujen alueiden elinkeinotoiminnan edistämiseksi työryhmä esitti sovitellun työttömyysturvan suojaosan muuttamista, starttirahajärjestelmän, uuden yritysmuodon ja kyläkauppatukijärjestelmän kehittämistä sekä etätyömahdollisuuksien edistämistä. Luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta työryhmä esitti toimenpiteitä puun energiakäytön lisäämiseksi, varastointi- ja kuljetusjärjestelmien kehittämistä luonnontuotteille, tilusjärjestelytoimien lisäämistä Itä-Suomessa sekä maatalousinvestointitukijärjestelmän kehittämistä.

Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä on kohtalaisen tyytyväinen raporttiin, mutta edellyttää, että monet lisäselvityksiä vaativat toimenpide-esitykset ja verotuksen näkökulmasta hankalat toimenpide-esitykset saadaan ripeällä aikataululla toteutukseen. Nyt tarvitaan tekoja harvaan asutun maaseudun hyväksi.

Muistio löytyy linkistä http://www.mmm.fi/fi/index/julkaisut/tyoryhmamuistiot.html

Kuva: Annukka Lyra

*

LVM:n yöjunaselvitys poiki lisäselvityksen – HAMA-teemaryhmä kannattaa yöjunavuorojen palauttamista

VR lakkautti syksyllä 2006 sekä Kajaanin ja Kuopion kautta kulkevan Helsingin ja Oulun välisen että Turun ja  Joensuun välisen yöjunayhteyden. Liikenne- ja viestintäministeriön Strafica oy:lla teettämän Sisämaan yöjunat –selvitys on poikinut lisäselvityksen, jonka tuloksia odotellaan.

Alkuperäisen selvityksen tavoitteena oli selvittää sisämaan yöjunaliikenteen uudelleen käynnistämisen mahdollisuuksia sekä osoittaa ne alueet ja matkustustarpeet, joita mahdollisen liikenteen tulisi palvella. Työssä kuvataan nykyinen joukkoliikennetarjonta valituilla yhteysväleillä ja selvitetään yhteyksien järjestämistapoja reittien ja palvelun kannalta sekä tehdään vaihtoehtojen liikenteelliset ja yhteiskuntataloudelliset tarkastelut.

Työn taustana ovat liikenteelliset tarpeet hyödyntäen kaukoliikenteen peruspalvelutason määrittelyjä sekä eri käyttäjäryhmien ja alueita edustavien osapuolten näkemyksiä. Näiden perusteella on luotu tarkasteltavat yhteysvälit ja käyttäjäryhmät. Nykyinen palvelutaso yhteysväleillä on kuvattu juna-, lento-, bussi- ja henkilöautoliikenteen osalta. Tämän jälkeen on selvitetty esimerkiksi rataverkon kehittymiseen ja tarkastelualueilla olevaan matkustuskysyntään kohdistuvat tulevaisuuden muutokset. Näiden pohjalta on luotu työssä tarkasteltavat reitti-  ja palveluvaihtoehdot ja selvitetty niiden toteuttamisedellytyksiä ja vaikutuksia palvelutasoon, kysyntään ja kustannuksiin.

Selvityksen mukaan sisämaan yöjunaliikenteen uudelleen perustamista ei tästä näkökulmasta voida pitää peruspalvelun piiriin kuuluvana asiana. Yöjunaliikenteen uudelleen perustamiseen liittyvät esitykset perustuvat pitkälti toiveisiin matkustusmukavuuden parantamisesta.

Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä on ehdottomasti yöjunayhteyksien palauttamisen kannalla. Junaliikenne on ympäristöystävällinen ja kohtuuhintainen tapa kulkea sekä työmatkoilla että lomamatkoilla. Yöjunaliikenne tuo samalla mukavuutta matkustamiseen pitkillä matkoilla.
*

Laajakaista kaikille –kuntien rahoitusosuudesta esitys

Hallitus asetti joulukuussa 2008 tavoitteeksi, että vuonna 2015 lähes kaikki kotitaloudet ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Hanke on edennyt ripeästi. Maakuntien liitot ovat laatineet ohjelmat niistä haja-asutusalueiden hankkeista, joihin valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti käytetään julkista tukea. Hankkeita on yhteensä noin 800 ja niiden kustannukset tukikelpoisilla alueilla ovat yhteensä noin 400 miljoonaa euroa.

Laajakaistahankkeiden vuosina 2010-15 maksettaviin valtiontukiin on varattu yhteensä 66 miljoonaa euroa. Valtiontukea voi hakea Viestintävirastolta. Lisäksi laajakaistahankkeisiin on käytettävissä 25 miljoonaa euroa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman maaseuturahaston rahoitusta. Tätä rahoitusta voi hakea elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta (ELY). Rahoitusta säätelevät vuoden 2010 alussa voimaan tulleet laajakaistatukilaki sekä maaseudun kehittämislain muutos.

Kunnan maksuosuus tulisi olemaan sen taloudellisesta kantokyvystä, väestötiheydestä sekä laajakaistahankkeen laajuudesta ja kustannuksista riippuen joko 8, 22 tai 33 prosenttia. Viestintävirasto myöntää tukea hankkeille, joiden sijaintikunnan maksuosuus on 8 tai 33 prosenttia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset myöntävät tukea 22 prosentin maksuosuuden kunnissa sijaitseville hankkeille. Liikenne- ja viestintäministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat alustavasti arvioineet, missä kunnissa sovelletaan 8 prosentin ja missä kunnissa 22 prosentin maksuosuutta. Kartta kuntien alustavasta maksuosuudesta löytyy oheisen linkin takaa http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=334377&name=DLFE-10113.pdf.
*

SITRAn Maamerkit-ohjelma 2010–2014 - Uudistuva maaseutu - menestyksen mahdollistaja

Kansalaisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja kestävän kehityksen ratkaisut ovat Suomen tulevaisuuden vahvuuksia. Viisivuotisen Maamerkit-ohjelman tavoite on lisätä suomalaisten uudistuvasta maaseudusta saamaa hyvinvointia sekä vahvistaa maaseudun merkitystä kestävään kehitykseen tähtäävien liiketaloudellisten ja yhteiskunnallisten toimintamallien kehittämisessä.

Maamerkit-ohjelma tuottaa ja välittää puolueetonta tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi, kehittää ja kokeilee uusia toimintamalleja sekä vauhdittaa liiketoiminnan syntymistä. Tavoitteet saavutetaan etsimällä rohkeasti erilaisia näkökulmia ja edistämällä innovatiivista toimintaa seuraavin teemoin:

  • Ihminen keskiössä - Maaseutu hyvinvoinnin lähteenä
  • Glokaalia ajattelua - Ekotehokkaat hajautetut ratkaisut
  • Resurssit uuteen tarkasteluun - Luonnonvarat uusina liiketoimintamahdollisuuksina

Ohjelmassa pyritään avoimiin, vuorovaikutteisiin lähestymistapoihin ja siinä voidaan rahoittaa ja toteuttaa erityyppisiä hankkeita: selvityksiä, kokeilu- tai demonstraatiohankkeita, ennakointi- tai strategiaprosesseja, viestintä- ja verkostohankkeita, liiketoiminnan kehittämistä sekä pääomasijoitusta (linkki Sitran keinovalikoma).

Lisätietoa: http://www.sitra.fi/fi/Ohjelmat/maamerkitohjelma/Maamerkit.htm

*

Ohjatut jumpat netin välityksellä

Suomussalmen Pyhäkylä sijaitsee kymmenien kilometrien päässä lähimmästä kuntakeskuksesta. Kylä on aina ollut erityisen aktiivinen ja hyödyntänyt useiden hankkeiden tuomia mahdollisuuksia. Aikanaan kansainvälinen DESERVE -hanke antoi kylälle resursseja yhteisten jumppatuokioiden harjoittamiseen. Hyvästä käytännöstä on turha luopua ja niinpä kyläläiset jumppasivat toissa talvena yhdessä Pyhäkylän koululla Skypen välityksellä. Ohjaaja oli muualla, mutta Skypen kautta ohjeet kuuluivat ja näkyivät hyvin ja pystyttiin samalla myös keskustelemaan ohjaajan kanssa. Toimintamallia on kehitetty edelleen ja nyt kaikilla on mahdollista jumpata netti-TV kautta. Kainuun Liikunta vastaa jumppatuokioiden ohjauksesta. Jumpat löytyvät osoitteesta http://suomen.tv/.
*

Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä järjestää alueellisen seminaarin toukokuussa ja valtakunnallisen seminaarin syyskuussa

Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä järjestää vuonna 2010 kaksi seminaaria: alueellisen seminaarin toukokuussa Kaakkois-Suomessa ja valtakunnallisen seminaarin syyskuussa Kuntamarkkinoiden aikaan.  Alueellisen seminaarin aiheena on ”Maahanmuuttaja harvaan asuttujen alueiden voimavarana” ja valtakunnallisen seminaarin aiheena on  ”Palvelut harvaan asutulla maaseudulla”. Lisätietoja seminaareista tulee lähiaikoina http://www.maaseutupolitiikka.fi/ (teemaryhmät, harvaan asutun maaseudun teemaryhmä).
*

Yhteispalvelut – Laajentamishankkeesta lisätietoa vuonna 2010

Yhteispalvelupisteeksi kutsutaan asiakaspalvelupistettä, josta on saatavana vähintään kahden eri viranomaisen palveluja. Täydellisimmillään Yhteispalvelupiste on yhden luukun palvelupiste, jossa asiakas saa vireille yleisimmät julkishallinnon palvelut. Yhteispalvelun keskeisimmät toimijat ovat kunnat, KELA, poliisilaitokset, maistraatit sekä työ- ja elinkeinohallinto sekä verohallinto. Yhteistyötä tehdään myös muiden paikallisten toimijoiden, kuten järjestöjen, yritysten ja muiden yksityisten yhteisöjen kanssa. Suomessa on nykyisin 185 yhteispalvelupistettä.

Laajemmassa merkityksessä kansalainen löytää samasta paikasta julkishallinnon palveluiden lisäksi myös oman paikkakuntansa tai alueensa yksityisen sektorin palveluita sekä yhdistysten/järjestöjen palveluita. Palveluita tarjotaan ns. yhden luukun -periaatteella, eikä kansalaista juoksuteta luukulta luukulle sen mukaan kenen palvelusta on kyse.  Yhteispalvelukonseptia voidaan kehittää tieto- ja viestintäteknologia huomioiden, mikä tehostaa palveluiden jakamista asiakkaille merkittävästi. Videoneuvottelutekniikka, pikaviestimet, verkkoneuvottelutyökalut ja vastaavat ovat kehittyneet myös viime vuosina siten, että asiantuntijan on helposti mahdollista antaa palveluitaan asiakkaalle tulematta fyysisesti paikalle. Etäpalvelu on yksi palvelukanava fyysisen palvelupisteen, puhelinpalvelun ja sähköisten palvelujen rinnalla.

http://www.yhteispalvelu.fi/
*

Terveydenhuollon etäpalveluiden kehitysprojekti

Pohjoisen periferian ohjelman kautta rahoitetaan Innovatiivisten etäterveyspalvelujen kehittämistä. Mielenkiintoinen hanke-esimerkki on Kilpailukykyiset terveyspalvelut –hanke, jonka tavoitteena on kehittää hankalien kulkuyhteyksien päässä sijaitseville harvaan asutuilla alueilla asuville ihmisille terveyspalveluja. Hankkeessa tuodaan esille mielenkiintoisia tietoverkkojen käyttöön perustuvia sovellutuksia, joita pyritään levittämään muuallekin käyttöön. Esimerkkinä hyvistä käytännöistä on mm.  ruotsalaisen Explizit Ab:n innovaatio  Check-Up Life Bag, joka on pilotoitu tuotetestauksia tekevässä Teknologiaterveyskeskus Oulussa. Check-Up Life Bagin tavoitteena on terveyden edistäminen langattomien sovellutusten kautta erityisesti painonhallintaan liittyen. Langattomien yhteyksien kautta saadaan terveyteen liittyviä biosignaaleja verenpaineesta, hemoglobiinista, verensokerista, painosta, rasvaprosentista ja useista hengitysarvoista. Data tallentuu tietokantaan, johon pääsevät käyttäjän lisäksi terveydenhoidon ammattilaiset, jotka tarjoavat ohjausta ja neuvoja. Kaikki tarvittava on pakattu helposti siirrettävään laukkuun. Palvelu sisältää testipyörän, jossa on Bluetooth yhteys testitulosten siirtoon. Käyttäjät voivat myös lähettää kysymyksiä sairaanhoitajille ja saada palautetta.

Enemmän tietoa Kilpailukykyiset terveyspalvelut hankkeesta löytyy osoitteesta http://www.ehealthservices.eu/.