Tulosta
  maaliskuu 2010
*

Pohjoismaissa yhteinen huoli periferioista

Pohjoismaiden aluepoliittinen yhteistyöohjelma

Maaseudun ja syrjäisten seutujen taantuva aluekehitys on saanut myös Pohjoismaiden ministerineuvoston huolestumaan tulevaisuudesta. Vuoden 2008 syksyllä ministerineuvosto hyväksyi pohjoismaisen aluepoliittisen yhteistyöohjelman vuosille 2009-2012. Ohjelman visiona on, että Pohjoismaat ovat jatkossa uuden ja entistä voimakkaamman aluepolitiikan kehittämisen edelläkävijöitä.

Tämän ohjelman toteutumista edistämään on nimetty neljä erilaista teemaryhmää, joista yksi keskittyy maaseudun kehittämiseen liittyvään kokemusten vaihtoon ja osaamisen lisäämiseen eri maiden viranomaisten ja aluekehityksestä vastaavien toimijoiden välillä. Työryhmä on kokoontunut tähän mennessä kaksi kertaa. Ensimmäinen seminaari järjestettiin Norjassa ja toinen syksyllä 2009 Ruotsin Taalainmaalla. Työryhmän tehtävänä on laatia selvitys Pohjoismaiden erilaisista käytännöistä ja työtavoista maaseudun kehittämiseksi.

Taalainmaalla puhuttiin maaseudun palveluiden kehittämisestä

Syksyllä 2009 työryhmä kokoontui Ruotsiin Taalainmaalle keskustelemaan maaseudun palveluiden tilanteesta eri Pohjoismaissa. Tällbergin seminaariin oli koottu esityksiä erityisesti Ruotsin periferia-alueiden palveluiden kehittämishankkeista. Suomen, Ruotsin ja Norjan aluerakenteessa on paljon samankaltaisuutta, mutta eri maiden aluepolitiikassa on silti suuria strategisia ja toimintakulttuuriin liittyviä eroja.  Tärkein ero lienee viranomaisten ja kuntien suhtautumisessa palveluiden turvaamiseen.

Ruotsissa lääninhallituksilla ja uudella ”aluekehittämiskeskuksella” (Tillväxtverk) on erittäin vahva rooli myös syrjäseutujen kaupallisten palveluiden turvaamisessa ja kehittämisessä. Tilastoyksikkö (Tillväxtanalys) on analysoinut esim. polttoaineiden jakeluverkon saavutettavuutta ”PinPoinSweden” -analyysityökalulla. Erityisenä huolena oli eri palveluiden saavutettavuus ja polttoainehuollon turvaaminen. Samaan aikaan on toteutettu laajaa kyläkauppojen yhteydessä toimivan huoltamoverkoston (By-Macken) kehittämishanketta.

Muina aiheina seminaarissa olivat mm. alueelliset ja kuntakohtaiset palveluohjelmat, joilla pyrittiin selvittämään paikallistasolla erilaisten kaupallisten palveluiden saavutettavuus. Ratkaisuina ovat mm. erilaiset kylä- ja kuntatason yhteispalvelupisteet, logistiikkaan ja hankintoihin liittyvät ratkaisut sekä perinteiset kylien kehittämishankkeet.  Norjasta esillä oli mielenkiintoinen "Hyvien neuvojen keskus" Gagnefsin kunnassa.

Seminaarissa esiteltiin myös Suomen joukkoliikenteen kehittämistä ja Suomen kuntaliiton yhteispalveluhanketta.  Suomessa yhteispalveluiden kehittämisen painopiste on ollut selvästi enemmän julkisten palveluiden turvaamisessa.

Suomalainen maaseutupolitiikka esimerkkinä

Seuraavan kerran Pohjoismaiden neuvoston maaseututyöryhmä kokoontuu keväällä 2010 Suomessa seminaariin, jonka pääteemana on ”Suomalaisen maaseutupolitiikan malli”.  Suomessa on pitkät perinteet maaseutupoliittisessa ohjelmatyössä ja maaseudun kehittämishankkeissa on tehty valtavasti työtä jo 1990-alusta lähtien. Seminaarin pääalustajana toimii professori Eero Uusitalo.

HAMA-teemaryhmä seuraa jatkossakin Pohjoismaiden ministerineuvoston maaseututyöryhmän työn tuloksia.

Tuomo Eronen
HAMA-teemaryhmän jäsen
Tohmajärvi

Lisätietoja pohjoismaisen maaseutupolitiikan työryhmän työstä: ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, MMM

Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa toimii myös Pohjoismainen aluekehityksen keskus Nordregio, jonka tehtävänä on aluekehityksen strateginen tutkimus ja osaamisen lisääminen. Nordregion tutkimusraportit löytyvät tutkimuslaitoksen nettisivuilta.