Tulosta
  maaliskuu 2010
*

Tehokasta ”yksi malli sopii kaikille” -palveluiden järjestämisen tapaa ei ole olemassa

Kokemuksia OECD:n työpajasta

Osallistuimme viime kesänä mielenkiintoiseen OECD:n työpajaan Lontoossa.  Workshopin tavoitteena oli kirkastaa keskeisiä näkökulmia ja tunnistaa innovaatioita julkisten palvelujen suunnittelussa ja tarjonnassa. Tarvitaan innovaatioita, jotta päästään askel eteenpäin, irti totutusta. Tehokasta ”yksi malli sopii kaikille” -palveluiden järjestämisen tapaa ei OECD:n lausuntojen mukaan ole olemassa. Järjestö muistuttaa, että tehokas palveluiden tuotanto tarkoittaa myös asennoitumista maaseudun palveluihin pitkän ajan investointeina, jotka rakennetaan paikallisista lähtökohdista ja mahdollisuuksista käsin.

Asiakaslähtöisyys on tärkein lähestymistapa palveluja suunniteltaessa. Palveluja tulee suunnitella käyttäjien kanssa – ei käyttäjille. Alueen ominaisuudet (mm. demografia, resurssit, kulttuuri) vaikuttavat palvelujen tuotannon muotoihin, tarpeisiin ja kysyntään. Toinen tärkeä lähestymistapa onkin paikallisten ominaispiirteiden huomioiminen ja tietoinen hyödyntäminen palveluita suunniteltaessa. Tämä edellyttää monitoimijaista pitkäjänteistä strategista suunnittelua. On tärkeää mennä lähelle arkea ja kysyä "mikä ei toimi käytännössä?"

Kansainvälinen työpajatyöskentely osoitti, että länsimaiden maaseutu alueilla voidaan tunnistaa samoja ongelmia, vaikka eroavaisuuksiakin löytyy. Seuraavassa esitellään kaksi esimerkkiä työpajaan liittyen.

Lisätietoa OECD:n maaseututyöstä

Hampshiren alueen maaseutualueiden tukeminen: Maaseutustrategian kehittäminen Hampshireen ja maaseutuvaikutusten arviointi

Englannissa hallinto on moniportainen ja sen vuoksi asukkaat sekoittavat usein sen, kuka on vastuussa kunkin palvelun järjestämisestä; siksi on erityisen tärkeää, että paikallishallinto toimii hyvässä yhteistyössä saumattomasti. Saumaton palvelutuotanto maaseudulle on ”Rural Delivery” -strategian ydintavoite. Strategiaprosessiin osallistuivat kaikki alueen hallinnon tasot ja eri sektorit. Niiden tuli määritellä omasta näkökulmastaan tärkeimmät Hampshiren maaseutualueeseen vaikuttavat asiat. Lisäksi konsultoitiin osalliset organisaatiot ja kansalaiset.

Strategialla pyritään tehokkaasti puuttumaan mm. maaseudun köyhyyteen, huonoon saavutettavuuteen, korkeampiin palveluiden järjestämiskustannuksiin ja väestön ikääntymiseen. Tarkoituksena on ollut identifioida ne tavat, joilla voidaan parantaa palveluiden järjestämisen laatua, jotta palvelut vastaisivat paremmin maaseutualueiden asukkaiden tarpeita. Strategian avulla mitataan myös palveluiden maaseutuvaikutuksia ja vältetään päätöksiä, jotka asettaisivat maaseudun asukkaat huonompaan asemaan muiden alueiden asukkaisiin nähden.

Strategian prioriteetit:

  • Tuetaan maaseudun kestäviä yhteisöjä: kohtuuhintainen asuminen, maaseudun laajakaista, palveluiden saavutettavuus, vapaaehtoistyön tukeminen ja yhteisöllisyys
  • Tarjotaan tehokas julkinen liikenne
  • Maanviljely ja lähiruoka
  • Taloudellinen kehitys
  • Ilmastonmuutos: uusiutuva energia ja puun käyttö energian lähteenä

Tavoitteet:

  • Maaseutuvaikutusten arvioinnin käyttö päätöksenteon ohjaajana
  • Parantaa päätösten vaikutusten ymmärrystä
  • Lyhyen- ja pitkänaikavälin strategisen toimenpideohjelman valmistelu maaseudun palveluiden järjestämiseksi
  • Luoda hyvät käytännöt yhteisöjen konsultointiin ja sitouttamiseen erityisesti maaseudun palveluiden osalta, jotta kansalais- ja asiakasnäkökulma tulee huomioitua
  • Taloudellisen tehokkuuden saavuttaminen yhteispalvelun kautta
  • Palveluiden laadun paraneminen
  • Elämän laadun paraneminen maaseutualueilla

Maaseutuvaikutusten arviointi on otettu käyttöön, mutta vielä tähän mennessä eri sektoreilla ei ole kunnolla päästy innovoimaan uusia tapoja järjestää palveluita, sillä on keskitytty voimassa olevien strategioiden vaikutusten arviointiin. Haasteena on toteuttaa muutokset ilman merkittävää taloudellista panosta.

Suuri haaste tulee olemaan toimivan yhteistyön muodostaminen, jotta saumaton palveluiden järjestäminen onnistuu. Tarvitaan yhteistyötä hallinnon tasojen ja sektoreiden välillä sekä lisääntyvää yhteistyötä yritysten ja vapaaehtoisorganisaatioiden välillä. Tavoitteena on löytää mittarit, joiden avulla kansalaisten mielipide palveluiden laadusta ja kehityksestä saadaan selville ja kanavoitua osaksi päätöksentekoa.

Ikäihmisten palveluiden saavutettavuus

Ryhmätyöskentelyssä pureuduttiin maaseutualueiden ajankohtaiseen ongelmaan – ikäihmisten palvelujen saatavuuteen. Kriittinen tekijä on ikäihmisten eristäytyminen yhteiskunnasta ja yksinäisyys. Toisaalta arvokas resurssi jää käyttämättä.  Keskustelun tuloksena nostettiin ehdotuksia palvelujen saatavuuden parantamiseksi:

  • Ikäihmiset tekevinä käsinä - kolmannen iän aktiivisten toimijoiden voimavarojen käytölle on luotava institutionaaliset puitteet:
    • osa-aikatyön kannustavuuden lisäys
    • naapuriavusta ja muusta pienimuotoisesta aputyöstä maksettavien palkkioiden käyttöönotto
    • yhteisöllisyyden rakentumisen edistäminen (mm. yhdyskuntasuunnittelu)
  • Sukupolvet yhdistävä asuminen: lapset, nuoret ja ikäihmiset saman katon alle – nuoret opastavat esimerkiksi internetin käytössä, ikäihmiset avustavat päivähoidossa
  • Moniammatillisuus tuo lisää käsiä hoitotyöhön
  • Kylätalojen, kyläkoulujen ja kyläkauppojen monipuolinen käyttö. Palvelut ja ihmiset saman katon alle
  • Kuljetusten yhdistäminen
  • Myös nuorten osallisuutta on edistettävä esimerkiksi poistamalla lainsäädännölliset esteet toimia järjestötyössä

Kirjoittajat:
Tytti Seppänen, Hama-teemaryhmän puheenjohtaja
Katja Ilmarinen, Hyvinvointipalvelut teemaryhmän sihteeri