Tulosta
  maaliskuu 2010
*

Näin turvataan harvaan asutun maaseudun palvelut

Timo Kietäväinen. Kuva: Tuomo Eronen.Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen pääsi haastattelussamme pohtimaan kinkkisiä kysymyksiä harvaan asutun maaseudun palveluiden turvaamisesta.

Kietäväisen mukaan toivoa ei vielä kannata menettää, sillä on ihan realistista ajatella, että palvelut pystytään jatkossakin turvaamaan harvaan asuttujen kuntien keskustaajamissa. Valitaanpa kuntaliitos, yhteistoiminta tai itsenäinen kunta tarvitaan ennakkoluulottomia ratkaisuja, koska kaikki vaihtoehdot merkitsevät muutoksia vääjäämättä.

Kuntatalous tiukalla

Selvää on, että kuntien toiminnan turvaamiseksi tarvitaan jatkossakin riittävästi kuntien olosuhde-eroja, kuten ikärakennetta ja veropohjaa tasoittava valtionosuusjärjestelmä. Kietäväinen toteaa, että kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistettaneen seuraavalla eduskuntavaalikaudella perusteellisemmin. Hänen mukaansa silloin tehtävillä ratkaisuilla on suuri merkitys harvaan asuttujen kuntien toimintakyvyn kannalta.

Kuntaliitto onkin vaatinut sekä valtionosuuksien lisäämistä että veropohjan laajentamista. Pelkästään toimintojen tehostamisella ei selvitä.

”Ellei valtionosuuksia lisätä ja/tai kuntien veropohjaa laajenneta, ovat kunnallisveron korotuspaineet suuret ja todennäköisesti vuoden 2015 kieppeillä maassamme on jo ylitetty 24 prosentin raja useammassa kunnassa”, Kietäväinen ennustaa.

Työvoiman saatavuus tulevaisuuden haaste

Kietäväisen mukaan monen harvaan asutun kunnan suurimpia haasteita lähitulevaisuudessa on pätevien työntekijöiden rekrytointi. Hänen mukaansa lisäämällä yhteistyötä ja tarjoamalla mielekkäitä työtehtäväkokonaisuuksia ja mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja huolehtimalla kunnan organisaation hyvästä hengestä mm. hyvällä esimiestoiminnalla voidaan lisätä kunnan houkuttelevuutta.

”On hyvin vaikea kuvitella, että kuntaan saadaan päteviä ihmisiä hoitamaan tehtäviä, joihin on vuosien kuluessa liitetty useita eri tehtäviä siten, että mihinkään ei voi kunnolla keskittyä”, hän summaa.

”Olennaista on myös se, että kunnan palvelut sekä yksityiset palvelut kunnassa ovat kunnossa ja kunnasta on saatavissa esimerkiksi lukio-opetusta joko oman tai uudentyyppisen verkostolukion puitteissa”, Kietäväinen listaa kunnan vetovoimatekijöitä.

Lähipalvelut, mitä ne ovat?

Lähipalveluiden määritelmästä kysyttäessä Kietäväinen toteaa, että niitä on erilaisia. Lähipalvelut tulisi hänen mukaansa saada kuitenkin kohtuuetäisyydeltä ja kohtuullisen ajan puitteissa.

”Itse luen kunnallisiin lähipalveluihin kuuluvaksi mm. esiopetuksen ja peruskoulun alimpien luokkien opetuksen, päivähoidon ja terveyskeskuksen perustoiminnot kuten vastaanottopalvelut. Myös lasten neuvolatoiminta on mielestäni lähipalvelu.” Kietäväinen luettelee.

Kuntaliitoksien yhteydessä on keskusteltu mm. palveluiden etääntymisestä liitoskunnista uuden kunnan keskustaajamaan. Lyhyillä välimatkoilla tämä ei kenties ole ongelma, mutta harvaan asutulla alueella rajat saattavat tulla vastaan, sillä jo monet kunnat ovat niin laajoja, että lähipalvelukäsite saa aivan uudet mittasuhteen. Kietäväinen toteaakin, että yksiselitteistä määritelmää koko maahan on mahdotonta tehdä siitä, kannattako kuntaliitos vai ei, sillä asia riippuu hyvin paljon esimerkiksi alueen erityispiirteistä ja liikenneolosuhteista. Hän muistuttaa, että myös kunnallisdemokratian toimivuus on syytä ottaa huomioon.

”Kunnan tulee kuitenkin olla aina luontevasti toimiva kokonaisuus, johon kuntalaiset voivat samaistua. Hyvin laaja-alaisessa kunnassa tarvitaan tavalla tai toisella järjestettyä kunnanosahallintoa tai toimivia kylätoimikuntia.” Kietäväinen lisää.

Sähköiset ja liikkuvat palvelut käyttöön

Ratkaisuksi palveluiden turvaamiseksi Kietäväinen esittää vahvistuvaa yhteistyötä naapurikuntien kanssa ja laajemminkin maakunnan tasolla sekä ennakkoluulottomuutta ottaa käyttöön uusia palvelujen tuotantotapoja, kuten videoneuvotteluyhteyksien käyttöä asiakaspalveluissa ja viranomaisten keskinäisessä yhteydenpidossa, terveydenhuollossa ja opetuksessa.

Kietäväinen puhuu tottuneesti sähköisten palveluiden puolesta ja muistuttaa jälleen kerran, että valtion ja kuntien palvelujen turvaamiseksi on syytä saada aikaan koko maan kattava uudentyyppisten yhteispalvelupisteiden verkosto.

Kietäväisen mukaan tarvitaan myös uudenlaisia liikkuvan palvelun ratkaisuja, kuten lähilogistiikkayrittäjyys, jossa yrittäjä voisi yhdistellä joustavalla tavalla kunnan kuljetustarpeita, kuten ruoan ja lääkkeiden sekä vammaisten apuvälineiden jakelu, lainakirjojen jakelu ja palautukset.

”Yrittäjä voisi hoitaa samalla myös kaupan elintarvikekuljetukset sekä postin jakelun. Kun käytössämme on lähes koko maata kattavasti mobiili laajakaista, niin tuollaisesta autosta voisi hoitaa myös sähköisiä palveluja tai vaikkapa pelata Veikkauksen pelejä. Yrittäjäpohjalta toimittaessa autossa voisi toimia myös pienimuotoinen kioski”, Kietäväinen ideoi ja jatkaa, että tällainen malli on tulossa kokeiluun tämän vuoden aikana muutamalla paikkakunnalla.

Yrittäjistä hän mainitsee myös kyläkaupat, jotka ovat tarjonneet ja tarjoavat jatkossakin mahdollisuuksia kauppapalveluiden lisäksi tuottaa myös muita palveluja kuten julkisia palveluja.

Autioitumiskehitystä voi muuttaa

Kietäväinen arvioi, että autioitumiskehitys jatkuu ja monen kunnan asukasluku jatkaa vähenemistään.

”Kuntien osalta olisi viisasta varautua realistiselta vaikuttavaan kehityspolkuun, mutta samalla tulee muistaa, että kehityksen suuntaan on mahdollista myös muuttaa, jos siihen on riittävästi ja laaja-alaisesti tahtoa” hän toteaa.

Kietäväisen mukaan kansallisella politiikalla on myös huomattava vaikutus siihen, miten autioitumiskehitys jatkuu.

”Uusiutuva energia ja entistä enemmän sen varaan rakennettava energiahuolto, matkailun ja vapaa-ajan edelleen kasvaminen, kaivannaistoiminnan uusi tuleminen ja monet muut tekijät ovat myös kohentamassa monen kunnan pärjäämisedellytyksiä ja kykyä liikkua vastavirtaan”, hän valaa uskoa tulevaan ja kannustaa kuntia elinkeinojen kehittämiseen.

Tytti Seppänen, päätoimittaja

Kuva: Tuomo Eronen