Tulosta
  maaliskuu 2010
*

Innovatiiviset palvelujen tuottamistavat vaativat uusia toimintatapoja

Yhteiskunnan toimintamuodoissa ihmisten arvot, aineelliset ja henkiset tarpeet sekä yhteisöllisyys, solidaarisuus ja huolenpito lähimmäisestä on tunnustettu taloudellisen toiminnan keskeiseksi lähtökohdaksi ja tavoitteiksi. Näitä lähtökohtia ei tavallisesti liitetä palvelujen tuottamisen kehittämiseen. Vieraantuminen perinteisestä yhdessä tekemisen taloudesta johtuu yhteiskunnan muutoksesta, jossa voitontavoittelut ovat keskittyneet henkilökohtaisten etujen ajamiseen yhteisöllisen menestymisen sijaan. Luovat ratkaisut palvelujen tuottamisessa ovat jähmettyneet usein valtakysymyksiin ja asenneongelmiin ja estäneet näin uusien palveluratkaisujen toteuttamisen.

Tietoyhteiskunnan mahdollisuudet

Tieto-taidon määrä, innovatiivisuus, vuorovaikutteisuus ja reaaliaikaisuus ovat yhä useammilla toiminta-alueilla menestymisen avaimia. Uusia työ- ja toimintakulttuureja mahdollistavat teknologinen kehitys ja projektimainen työ, jotka muuttavat töiden ja työtehtävien osaamisvaatimuksia ja lisäävät tarvetta tiedon sisällön luomiselle ja vuorovaikutteiselle levitykselle.

Uusien työ- ja toimintakulttuurien käyttöönotto on välttämätöntä kehitettiinpä sitten henkilökohtaisia tai virtuaalisia palveluja. Kyseessä on tapa tehdä asioita eri tavalla kuin ennen ja saattaa ne osaksi arkipäivän toimintoja. Verkostomainen toiminta ja tiimityö korostavat sosiaalisten taitojen kehittämistä erityisesti virtuaalimaailmassa toimittaessa.

Tietoyhteiskunnan uudet mahdollisuudet antavat mahdollisuuden toimia tehokkaasti ja verkostomaisesti virtuaaliympäristöissä. Uusien toimintatapojen käyttöönotossa haasteena on sekä niiden integroiminen työkäytäntöihin että työntekijöiden sitoutuminen hyödyntämään uusia työkulttuureja. Varsinkin siirtymävaiheessa suurimmat haasteet kohdistuvat houkutuksiin hyödyntää uutta ja vanhaa teknologiaa edelleen samanaikaisesti, mikä hidastaa merkittävästi uusien toimintamahdollisuuksien käyttöönottoa.

Teknologisten yhteistyö- ja oppimisjärjestelmien käyttöönotto maaseudun kehittämistoiminnassa on uusia mahdollisuuksia antava haastava tehtävä. Järjestelmien teknisten ominaisuuksien kehittäminen ei ole tae niiden tehokkaasta käyttöönotosta. Kehittyneitäkin teknisiä mahdollisuuksia saatetaan vastustaa, kun niiden arvoa ja merkitystä toiminnalle ei tiedosteta. Onnistuessaan uudet työkulttuurit ja teknisten järjestelmien käyttö tukevat ja tehostavat maaseudun toimijoiden päivittäistä toimintaa mahdollistaen tiedon luomisen, vuorovaikutteisen viestinnän sekä yhteisen ymmärryksen muodostamisen.

Innovatiiviset palveluketjut

Innovatiivisten palveluketjujen synty edellyttää monia henkiseen pääomaan, ilmapiiriin, verkostotoimintaan, analysointiin ja liiketaloudelliseen toimintaan liittyviä osaamisia. Uudet innovatiiviset tuotannot tapahtuvat verkostoissa, joissa mukana ovat eri osaajahenkilöt ja joiden yhteinen tulos riippuu koko verkoston yhteistyöstä. Verkoston keskeinen voimavara on henkinen pääoma, jossa tekemisen meininki, tahtotilaan ja luovuuteen perustuva tulevaisuuden rakentaminen ovat leimaa-antavia.

Innovatiiviset osaajaverkot edellyttävät sekä jatkuvaa oppimista muuttuvista sisältöalueista ja uusista keinoista toteuttaa palveluja että kykyä arvioida säännöllisesti toteutettua toimintaa. Toimintatapojen jatkuva kyseenalaistaminen on kestävä pohja rakentaa uutta innovatiivista palvelutoimintaa. Luovan ilmapiirin  kehittäminen on erinomainen  keino vahvistaa tuotantoympäristön toimivuutta ja kehittymistä.  ”Meissä jokaisessa asuu maestro” on ajatusympäristö, jossa toinen toistaan tukien suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden ilmapiirissä autamme ja rohkaisemme verkostomme kaikkia toimijoita omaan itsenäiseen ja luovaan ajatteluun.

Maaseutu ympäristönä on vetovoimatekijä innovatiivisille verkostoille, joissa työ on ajasta ja paikasta riippumatonta. Erityisesti palveluyrityksille avara, puhdas ja  tilava ympäristö antaa oivalliset sijoittumismahdollisuudet. Uudet tietoyhteiskunnan hyödyntämismahdollisuudet uusine valokuituverkkoineen, toimivat markkinat ja vahva liiketoimintaosaaminen luovat pohjan menestyvälle palvelutuotannolle niin maaseudulla kuin taajamissakin.

Suunnitelmallisuus ja paikallinen organisointi

Innovatiivisten palvelujen tuottamisessa maaseudun palvelustrategia on hyvä suunnittelutyökalu. Strategiassa linjataan, mitä palveluja tarjotaan, minkä tasoisia palvelut ovat, kuka ne tuottaa, kuinka ne aiotaan tuottaa ja pitääkö joitain palveluja lisätä, vähentää tai poistaa. Määritellään, mitä tarkoittaa "kohtuullinen palvelujen saatavuus ja saavutettavuus", miten palvelujen tuotanto rahoitetaan ja mitä palveluja ei rahoiteta verovaroin. Määritellään myös se, millä tavoin ennalta ehkäisevä ja terveyttä edistävä toiminta resursoidaan ja järjestetään. Palvelun tuottajina toimivat julkinen sektori, kansalaisjärjestöt ja elinkeinoelämä.

Paikallisten kylä- tai kyläaluekohtaisten palvelujen kehittäminen on mahdollista toteuttaa uudentyyppisillä kyläpalvelukeskuksilla. Lähtökohtana ovat julkisten palveluiden, sähköisten ja etäpalveluiden sekä kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen keskuksissa. Toiminnan onnistuminen edellyttää uudentyyppisten palvelutuotantomallien käyttöönottoa  maaseudun palvelujen tuottamiseksi yhteistyössä kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelukeskusten toiminnan jatkosta voivat huolehtia  kyläyhteisöt yhteistyössä palvelukeskuksissa toimivien järjestöjen, kuntien ja yritysten kanssa.

Veli-Matti Karppinen
Toiminnanjohtaja
Kainuun Nuotta ry
veli-matti.karppinen@kajaani.net
040-5853645