Tulosta
  maaliskuu 2010
*

Turvaverkot tiheämmiksi – yhteistyöllä elinvoimaa, turvallisuutta ja hyvinvointia

Harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari 16.-17.3.2010

Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoite: Suomi Euroopan turvallisin maa vuonna 2015

Sisäasiainministeriö järjesti Kajaanissa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta käsittelevän seminaarin, jossa keskusteltiin, miten eri viranomaisten välisellä sekä viranomaisten ja järjestöjen välisellä yhteistyöllä voidaan parantaa turvallisuutta. Tarja Mankkisen (SM) mukaan mitä turvallisempi alue on, sitä elinvoimaisempi se myös on, koska ihmiset uskaltavat toimia. Terttu Savolainen (AVI) tiivisti päivien aikana monessa puheenvuorossa nousseen turvallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden: mm. tapaturmat, rikollisuus, haavoittuvuus, syrjäytyminen, järjestyshäiriöt, onnettomuudet, turvattomuus, palvelujen puute ja infrastruktuuri.

Ennaltaehkäisevää työtä tarvitaan

Juha Urpilainen Kinnulan kunnasta kertoi, miten siellä on saatu pitkäaikaistyöttömät työllistettyä ja näin säästöjä kunnalle. Hannu Liljeblad Kainuun Nuotasta korosti, että pitkäaikaistyöttömälle on löydyttävä töitä myös 2 vuoden työllistämisjakson jälkeen. Timo Korva ja Seppo Lehto Lapin AVIsta nostivat esiin Lapin mittavan hankekokonaisuuden turvallisuusasioiden edistämiseksi yhteistyössä lukuisien eri tahojen kanssa. Lapin AVI koordinoi Arjen Turva -hankekokonaisuutta. Ennaltaehkäisevän työn merkitystä turvallisuuden lisääjänä korostettiin useissa eri puheenvuoroissa.

Hyvä naapuri on turvan tae

Päivien aikana lähes kaikki alustajat nostivat esille kyläyhdistysten merkityksen paikallisen turvallisuuden parantajana. Tuomas Perheentuvan (SYTY) mukaan kylä on alue, jonka asukkaat itse kokevat kyläksi. Havaittavissa on kylien rekisteröitymisen lisääntyneen kuntaliitosten aiheuttaman turvattomuuden tunteen myötä. Naapuriapu on yksi keskeinen kyläyhdistysten rooli; toisaalta tarkkailla näkyykö naapurissa valot ja toisaalta auttaa kriisitilanteeseen joutunutta perhettä käytännön asioilla, kuten lämpimästä ruuasta, talon lämmityksestä ja eläimistä huolehtimalla. Suomen kylätoiminta on mukana turvallisuusyhteistyössä.

Turvallisuussuunnitelmat osaksi kyläsuunnitelmia

Veli-Matti Karppinen Kainuun Nuotasta nosti esiin Kainuun kylien turvaohjelman, jonka kolmena pääteemana ovat palvelut, syrjäytyminen ja infrastruktuuri. Jatkossa on tavoitteena laatia kyläaluekohtaiset turvallisuussuunnitelmat kylille.

Rauno Kuha MTT:ltä kysyi, toteutuvatko julkiset peruspalvelut jos palveluiden saatavuuden läheisyyden tuntu on kadonnut? Tai toteutuuko yhteisöllisyys, jos se kulminoituu vuosittaiseen hirvijahtiin tai paikallisyhdistyksen pj:n ja rahastonhoitajan yhteiseen vuosikokoukseen, jotta kunnan myöntämä rahallisen tuen ehto täyttyy? Tai onko elinkeinoelämän palvelut turvattu jos niiden ainoa edustaja on elinkeinoyhtiön työntekijä, joka on tavattavissa noin 100 km:n päässä ja erikseen sovittaessa.

Veli-Matti Ahtiainen SPR:stä nosti esiin vapaaehtoistyön merkityksen, sillä esim. sosiaali- ja terveysyhdistyksissä on vapaaehtoistyössä 280.000 henkilöä. Hän korosti kuitenkin vastuun turvallisuudesta olevan viranomaisilla ja poliittisilla päätöksentekijöillä. Kolmatta sektoria ei voi laittaa samaan muottiin.

Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja tekemistä - kyse on ongelmien ratkaisemisesta

Mikko Kälkäjän (Pudasjärven kunta) mukaan kunnissa ei ole osattu ottaa huomioon toimintaympäristön muutosta. Ajatusmallia voi muuttaa kysymällä, mitä seuraa liian vähästä lasten syntymisestä sen sijaan, että kysytään mitä seuraa väestön ikääntymisestä. Pudasjärvellä on kehitetty monia innovatiivisia tapoja toteuttaa palveluja pitkien etäisyyksien kunnassa. Esimerkkeinä Koppi-hanke, jossa pohditaan miten lasten pitkät koulumatkat bussissa voidaan muuttaa osaksi kouluaikaa mm. tietokoneiden avulla. Vastaavalla ajatusmallilla on toteutettu Työvarma eli työmatka bussi.

Tytti Seppänen (Vaalan kunta) puhui yhteissuunnitteluperiaatteella toteutettavasta turvallisuussuunnittelusta. Siihen otetaan mukaan paikalliset toimijat kuten yhdistykset ja yritykset. Turvallisuus kytketään osaksi koko kunnan tekemistä. Erillisiä strategioita ja ohjelmia on Seppäsen mukaan kunnissa jo ihan tarpeeksi ja toimenpiteiden seurantakin onnistuu paremmin vuosittaisen kunnan talousarvion ja tilinpäätöksen yhteydessä.

Seminaarin materiaalit löytyvät osoitteesta: http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/pages/7FFCDA0F36C0FDE2C22576CF002C30B7

Kirjoittaja: Tarja Lukkari, Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän sihteeri