Tulosta
  kesäkuu 2010
*

Korkeakoulutuksen saavutettavuudella on merkitystä alueen kehittymiseen

Keskimääräinen arvonlisäyksen kasvu on tutkimusten mukaan ollut pitkällä aikavälillä tarkasteltuna korkeampaa niissä maakunnissa, jonne korkeakoulumenoja on kohdennettu enemmän. Tämä antaa olettaa, että myös kansantalouden sisällä korkeakoulutuksella voi olla positiivisia vaikutuksia alueiden talouskasvuun. Korvesta ja Valtateiltä pyysi Oulun ja Lapin yliopiston sekä Kainuun ammattikorkeakoulun rehtoreita vastaamaan kysymyksiin koskien korkeakoulutuksen alueellisia vaikutuksia. Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen allekirjoittavat molemmat väitteen, että korkeakoulutuksella on alueellisesta merkitystä.

Oulun Yliopiston rehtori Lauri Lajunen toteaakin, että Oulun yliopiston välittömät ja välilliset vaikutukset ovat alueelle suuret.

”Valtaosa Pohjois-Suomen julkishallinnon ja yritysten tarvitsemasta työvoimasta kuten opettajista, insinööreistä ja lääkäreistä on saanut koulutuksensa Oulun yliopistossa”, hän lisää.

Oulun yliopiston säteilyvaikutus muualle pohjoisen maakuntiin on suuri ja yliopistolla on toimintaa noin 10 eri paikkakunnalla Oulun kaupungin ulkopuolella. Yliopistolla on suuri vaikutus myös oman toiminta-alueensa kansainvälistymiseen.

Kajaanin ammattikorkeakoulu sijaitsee yhdellä kampuksella Kajaanin Vimpelinlaaksossa. Turo Kilpeläisen mukaan heidän perustoimintansa pääpaino on siten Kajaanissa ja Kainuussa. Hanke- ja koulutusyhteistyön kautta vaikutusalue ylettyy koko Pohjois- ja Itä-Suomeen.

”Kajaanin ammattikorkeakoulu on aluekehitykseen profiloitunut korkeakoulu. 11.5.2010 OPM:n kanssa käydyissä tulosneuvotteluissa Kajaanin ammattikorkeakoululle asetettiin tavoitteita nimenomaan aluekehityksen veturina toimimiseen liittyen”, Turo Kilpeläinen jatkaa vastatessaan kysymykseen siitä, kuuluuko aluepoliittinen vastuu korkeakoulun toimintaan.

Lauri Lajusen mukaan aluepolitiikasta kuten kaikista muistakin valtakunnallisista politiikoista vastuu kuuluu ensisijaisesti eduskunnalle ja valtioneuvostolle. 

”Yliopistot ovat tehokkaita aluepolitiikan instrumentteja jos niitä siihen halutaan käyttää. Yliopisto toteuttaa aluetehtäväänsä parhainten kehittymällä jatkuvasti entistä laadukkaampana kansainvälisenä tiedeyliopistona. Tällöin yritykset saavat niiden tarvitsemaa viimeistä tutkimustietoa ja ajanmukaisesti koulutettua, osaavaa henkilökuntaa.” Lajunen huomauttaa.

Lajunen toteaa, että perustutkimus ja tutkintoon johtava koulutus on laadun varmistuksen ja taloudellisuuden kannalta järkevää keskittää pääkampuksille ja sivutoimipisteissä tulee keskittyä aikuiskoulutukseen sekä aluetta palvelevaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.

”Suomessa on koko maata kattava yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkosto runsaine sivutoimipisteineen. Näin hajautettua järjestelmää löytyy vain harvoista maista. Kyllä jokainen maakunta saa tarvitsemansa akateemisen työvoiman vaikka omalla tontilla yliopistolliseen loppututkintoon johtavaa koulutusta ei järjestettäisikään.” Lajunen arvioi kysyttäessä millaiset tulevaisuuden näkymät ovat mielestänne maakunnalla, jossa ei ole yliopistollista/korkeakoulutasoista tutkintotoimintaa.

Turo Kilpeläinen korostaa, että korkeakoulutasoinen koulutus- ja tutkimustoiminta ovat perusedellytyksiä alueiden elinkeinoelämän ja innovaatiojärjestelmän toiminnalle ja kehittymiselle. Korkeakoulujärjestelmän rooli on myös Kajaanin ja Kainuun kansainvälistymisen edistämisessä keskeinen

”Korkeakoulutasoinen koulutus takaa osaavan työvoiman saannin, jonka päälle aluekehitystä voidaan pitkällä aikajänteellä rakentaa. Kajaaniin on historian saatossa perustettu useita uusia yrityksiä ja toimipisteitä nimenomaan ammattikorkeakoulun olemassa olon takia” hän lisää.

Myös Lajunen pitää tärkeänä, että jokaisessa maakunnassa on kuitenkin ammattikorkeakoulu, jonka koulutustehtävä palvelee maakunnan koulutustarvetta.

”Maakunnan tulee tehdä yhteistyötä yliopistojen kanssa muodostamalla tutkimus- ja innovaatiokeskuksia eri toimijoiden kanssa kuten Kajaanissa tapahtuu tällä hetkellä yliopistokeskuksessa ja jatkossa Cemis-yhteistyössä.” Lajunen muistuttaa.
 

Tytti Määttä, Päätoimittaja

<< Edellinen sivu