Tulosta
  kesäkuu 2010
*

Mitä Pohjois-Karjalan uusi koulutusstrategia tarjoaa maaseudun kehittämiseen?

Eira VarisPohjois-Karjalan maakuntaliiton aluekehityspäällikkö Eira Variksen haastattelu

1. Korvaako uusi maakuntakorkeakoulumalli perinteisen AMK:n tarjoman koulutustarjonnan? Mitä hyvää uudessa mallissa on? Mitkä ovat koulutuksen painopistealueet tai maaseudun kehittämisen kannalta tärkeät toimialat?

- Kun Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu keskitti toimintonsa Joensuuhun, se ryhtyi valmistelemaan toimintatapaa, kuinka huolehtia erityisesti aikuiskoulutuksen tarpeista paikallisesti eri puolilla maakuntaa. Alettiin soveltaa Lapin mukaista mallia nk. maakuntakorkeakoulusta. Yhteistyökumppaneina ovat ISY/Aducate, HUMAK ja Kesäyliopisto. Ideana siinä on, että paikkakuntakohtaisesti järjestetään tarpeen mukaan eri alojen koulutusta eri paikkakunnilla.

- Opetuksessa käytetään vahvasti hyväksi tietoteknologiaa. Erityisen hyvää koulutuksessa on, että se voidaan räätälöidä tarvekohtaisesti eli vastata työvoiman kysynnän tarpeisiin. Lisäksi korkeakouluopintoja voidaan suorittaa nyt paikkakunnilla, joissa ennen se ei ole ollut mahdollista (esim. Ilomantsi).

- Toimialat, joilla koulutusta järjestetään, ovat samat kuin osallistuvien organisaatioiden toimialat.

2. Miten koulutustarpeen ennakoinnissa otetaan huomioon palvelurakenteen muutokset? Mikä maakuntaliiton rooli on ennakoinnissa ja riittävätkö rekryytit?

- Uuden aluehallinnon myötä maakuntaliitoille siirtyi vastuu keskipitkän ja pitkän aikavälin ennakoinnista. Tähänkin asti maakuntaliittojen kautta on organisoitu nk. KESU-ennakoinnit (koulutuksentarpeiden ennakointi ja koulutustarjonnan mitoittaminen). Tällä hetkellä on menossa KESU 2016. Kuntapohjainen organisaatio antaa siis vahvan panoksen valtionhallinnon tietotarpeisiin omista lähtökohdistaan käsin.

- Pohjois-Karjala on "edelläkävijä" väestön ikääntymisessä. Toisin sanoen maakunnassamme (myös Kainuu ja Lappi) väestön ikääntyminen on tapahtunut aiemmin kuin muualla Suomessa. Joudumme siis etunenässä kehittämään malleja, joita muualla ei ole vielä keksitty. Tämä luo meille mahdollisuuden toimia "ikääntymisen mallimaakuntana". Nuorisoikäluokat pienenevät vauhdilla, uusimmat laskelmat ja ennusteet löytyvät uudesta maakuntasuunnitelmasta. Esimerkiksi kun vuonna 2005 peruskoulunsa päätti maakunnassa 2262 henkilöä, ennustetaan luvun olevan vuonna 2015 1801 henkilöä. Tämä tarkoittaa väistämättä muutoksia myös oppilaitosrakenteeseen, sisäänottoihin ja rekrytointeihin.

- Maakuntakorkeakoulu on yksi mahdollisuus, mutta vain yksi, jos puhutaan toisen asteen koulutuksesta. Oppilaitosten erikoistuminen on eräs mahdollisuus, ja näinhän on jo tehtykin. Tämä edellyttää oppilaitosten väliltä vahvaa yhteistyötä.

3. Miten maakunta pyrkii edistämään maaseudun lukio-opetuksen turvaamista? Mitä keinoja on olemassa maaseudun pienten lukioiden opetustarjonnan kehittämiseksi?

- Maakuntaohjelman ja siihen liittyvän uuden koulutus- ja sivistysstrategian tavoitteena on alueellinen tasavertaisuus. Opetusta pitäisi räätälöidä paikallisen tarpeen mukaan. Asiaan vaikuttaa vahvasti myös paikallinen asenneilmasto.

- Keinoja ovat yhteistyö muiden lukioiden ja erityisesti peruskoulutuksen kanssa. Tärkeää on myös etäopetusteknologian hyödyntäminen. Esimerkiksi Ilomantsin lukio tarjoaa ortodoksisen uskonnon opetuksen Itä-Suomen alueella.

4. Aluekehityspäällikkö Eira Varis, mikä on oma visiosi koulutusjärjestelmän kehittämisestä Pohjois-Karjalassa?

- Koulutusjärjestelmä on aikamoisessa murroksessa johtuen ikäluokkien pienentymisestä ja korkeakoulusektorin uudistumisesta. Asia koskee koko Suomea, mutta ikääntymisessä Pohjois-Karjala on etunenässä, kuten aiemmin kerroin. Minusta meillä on ymmärretty hyvin koulutuksen merkitys, paitsi maakunnan vetovoimatekijänä, myös ihmisten hyvinvoinnin perustana.

- Toivoisin korostettavan vieläkin enemmän "sivistys-näkökulmaa", jolloin koulutusta ei nähtäisi pelkkänä kulueränä julkisessa taloudessa, vaan nimenomaan yhteiskunnallisen vaurauden perustana. Sivistykseen uhratut eurot poikivat monikertaisena takaisin. Se, että jäävätkö pohjoiskarjalaissyntyiset tänne vai lähtevätkö muualle, on jokaisen yksilön vapaasti valittavissa. Mutta mihin valintaan päätyvätkin, niin heillä tulisi olla siihen hyvät pohjat (sydämen sivistys).

- Toivoisin, että uudenlaisiin koulutuksen järjestämismalleihin suhtauduttaisiin ennakkoluulottomasti ja avarakatseisesti, ja että niitä haettaisiin systemaattisesti. Uusien tapojen perustana tulisi olla arvostus vanhaa kohtaan, mutta uskallus myös kritisoida sen heikkouksia.

- Tietoteknologia tarjoaa paljon mahdollisuuksia, joista ei vielä tiedetä. Sen vuoksi esimerkiksi opetusteknologian kokeiluhankkeisiin tulisi suhtautua myönteisesti. Koulutuksen kansainvälistyminen, ja kansainvälistyminen osaamisalana, ovat keskeinen osa järjestelmän tulevaisuutta.

- Keskeisenä kehittämistehtävänä pyrin työskentelemään sen eteen, että oppilaitoksista valmistuneille pystyttäisiin tarjoamaan työmarkkinoille sisääntulotyöpaikka heti valmistumisen jälkeen. Silloin heille ei syntyisi tarvetta muuttaa välittömästi muualle. Tämä vaatii sekä opetus- että työhallinnon yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Valitettavasti tällainen sektorirajat ylittävä yhteistyö on edelleen hyvin vaikeaa.

Pohjois-Karjalan maakunnan koulutusstrategian sisältö

1.     Yhteistyö koulutussektorilla
   
  • Yhteistyö opetuksen järjestämisessä
  • Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus
  • Vapaan sivistystyön koulutustoiminta
2.   Koulutuksen inhimillisten voimavarojen kehittäminen
   
  • Siirtymävaiheen tuki peruskoulun jälkeisiin opintoihin
  • Opettajankoulutus ja henkilöstön osaaminen
  • Yrittäjyyskoulutus
  • Kansainvälisyys
  • Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen
3.   Koulutuksen vaikuttavuus ja ennakointi
   
  • Koulutustarjonnan suuntaaminen ja tutkintojen kehittäminen
  • Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
  • Tutkimus- ja kehitystyö ja osaamisen siirto huippualoilla
  • Rekrytointialueen laajentaminen
  • Koulutustarpeiden ennakoiminen
    Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 2010


Tuomo Eronen
Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä

<< Edellinen sivu