Tulosta
  kesäkuu 2010
*

Maaseudun kyläkoulut opinahjoina

Risto Kilpeläinen. Kuva: Lauri Sonny.Kyläkouluilla tarkoitetaan yleisesti oppilasmäärältään pieniä 1–3-opettajaisia kouluja, jotka sijaitsevat useimmiten maaseudulla tai harvaan asutuilla alueilla. Nykyisin monelle maaseutukoululle on perustettu esiopetusryhmä, jolloin puhutaan myös 4-opettajaisista kyläkouluista.

Maaseudun pienet kyläkoulut ovat olleet osa suomalaista koulutusjärjestelmää jo yli 100 vuoden ajan. Ne ovat tarjonneet opetusta ja sivistystä pienimpiä syrjäkyliä myöten. Idylliset, kymmeniä vuosia vanhat koulurakennukset seisovat komeina sivistyksen tukipilareina kyläraiteilla. Niissä ovat monet sukupolvet saaneet perustiedot ja -taidot elämäänsä varten.

Vaikka esimerkiksi Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikössä on viimeisten 10 vuoden aikana valmistunut noin 70 kyläkouluaiheista pro gradu -tutkielmaa, ei kyläkouluista ole maassamme tehty kuin muutamia korkeatasoisia tutkimuksia. Ajankohtaisuudesta huolimatta tutkimusten sisältämä tieto näyttäisi siirtyneen liian vähän kyläkouluista käytyihin keskusteluihin ja päätöksentekoon. Kyläkouluja on suljettu sadoittain kuntien talousvaikeuksien vuoksi huomioimatta niiden merkitystä oppilaille ja heidän perheilleen, kyläyhteisöille sekä opettajille ja kunnan imagolle.

Tuoreessa väitöstutkimuksessani kyläkoulu näkyy luonnonläheisenä, yhteisöllisenä sekä turvallisena ja viihtyisänä koulumuotona. Pienen koulun sisäinen yhteistoiminta näyttäisi sujuvan ilman sen suurempia häiriötilanteita. Kaikki oppivat tuntemaan ja hyväksymään toisensa. Ketään ei jätetä toiminnasta syrjään. Kodinomaisessa ja turvallisessa ilmapiirissä opitaan käyttäytymään kohteliaasti; auttamaan, arvostamaan ja kannustamaan toisia. Toki koulukiusaamista ja häiriökäyttäytymistäkin ilmenee, mutta onneksi vain vähän. Yhteisöllisyys näkyy myös koulun ja kodin yhteistyössä. Pienen opetusryhmän opettajalla ja oppilaiden vanhemmilla on oiva mahdollisuus tehdä yhteistyötä lasten kasvun tukemiseksi ja koulumenestyksen edistämiseksi. Aina ei koulun ja kodin yhteistyö onnistu kyläkoulullakaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteisenä tavoitteena näyttää kuitenkin yleisesti olevan luottamuksellisen kasvatuskumppanuuden rakentaminen.

Koulun yhteistoimintaan kuuluu usein myös paikallisopetus sekä nykyisin yhä useammin myös kansainväliset yhteistyökumppanit. Koulua ympäröivää luontoa ja kyläyhteisöä hyödynnetään runsaasti opetuksessa. Maaseutuympäristö metsineen ja peltoineen, soineen ja järvineen tarjoaa mainiot mahdollisuudet esimerkiksi ympäristö- ja luonnontiedon opiskeluun sekä kansainvälisten hankkeiden aihealueeksi. Yhteisöllisyyttä ilmentää myös koulujen yhteistoiminta erilaisten sidosryhmien, kuten seurakuntien ja urheiluseurojen kanssa. Kyläläisistä eri ammattialojen taitajat vierailevat koululla ja vastavuoroisesti oppilaat käyvät tutustumassa heidän yritystoimintaansa. Paikallisopetuksessa oppilaat juurtuvat kotiseutuunsa. He oppivat arvostamaan sitä ja sen toimeentulomahdollisuuksia. Muun muassa tämän vuoksi koulu nähdään tärkeäksi maaseudulla ja sitä arvostetaan. Se koetaan kylän keskuksena, kokoontumispaikkana ja kylän yhteistoiminnan keskipisteenä.

Kyläkoulujen opetusryhmät ovat yleensä yhdysluokkia. Esimerkiksi 3-opettajaisella koululla yhdistetään omiksi opetusryhmikseen yleensä luokat 1–2, 3–4 ja 5–6. Yhdysluokkien opetusjärjestelyissä ja -menetelmissä korostuu muun muassa vuoro- ja vuosikurssijärjestelyt, opetuksen eriyttäminen ja eheyttäminen, oppilaiden kasvattaminen omatoimisuuteen ja yhteistoiminnallisuus. Pieni oppilasmäärä ja monipuoliset opetusmenetelmät ohjaavat eri-ikäisiä oppilaita niin tyttöjä kuin poikiakin keskinäiseen yhteistoimintaan. Usein isommat oppilaat toimivat apuopettajina tai kummioppilaina ja auttavat nuorempiaan. Kyläkoulujen yhdysluokkatoiminnassa pienestä opetusryhmästä on siis hyötyä sekä oppilaille että opettajalle. Opetusta voidaan suunnitella ja toteuttaa yksilöllisesti. Toisaalta esimerkiksi liikuntatuntien peleissä pienestä oppilasmäärästä voi joskus olla vaikea muodostaa joukkueita.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kyläkoulut ovat ihmisläheisiä ja oppilaskeskeisiä oppimis- ja kasvuympäristöjä. Ne vaikuttavat puutteistaan ja kehittämiskohteistaan huolimatta erinomaisilta kouluyhteisöiltä. Niiden toiminnassa heijastuu nykyaikainen sosiaaliseen konstruktivismiin perustuva oppimiskäsitys. Kyläkouluun tullaan aamuisin töihin ja opiskelemaan hyvällä tuulella ja hymyssä suin.

Väitöskirjaani Kyläkoulut Suomessa – Maaseudun pienet koulut opettajien kuvaamina oppimis- ja kasvuympäristöinä voi tilata puhelimitse numerosta 040 5895879 tai osoitteesta: risto.kilpelainen@hotmail.fi

KM Risto Kilpeläinen

Kuva: Lauri Sonny

<< Edellinen sivu