Tulosta
  kesäkuu 2010
*

Kyläkoulusta elinikäisen oppimisen keskukseksi

Ruhtinansalmen kyläyhdistys ry on juuri käynnistänyt hankesuunnitelman ”Tulevaisuuden älykylä – Ruhtinansalmi”. Yhtenä tavoitteena hankesuunnitelmassa on käynnistää elinikäisen oppimisen periaatteeseen nojaava oppimisympäristön ja -kulttuurin kehittäminen, jossa pohjana on Ruhtinan koulu (nykyisin perusopetuksen luokat 1-6). Tavoitteena on luoda toimiva oppimisympäristö, joka takaa mahdollisimman esteettömän pääsyn koulutuspalveluihin läpi koko elämän koko väestölle – ei vain muodollisessa koulutuksessa oleville.


  1.   Perusteita elinikäisen oppimisen periaatteelle rakennettavalle oppimisympäristölle ja -kulttuurille   
     
  • Elinikäinen kasvatus on kasvatuksellinen kokonaisnäkemys, jonka mukaan oppiminen on koko elämän läpi kestävä kasvuprosessi.
  • Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti korostetaan erityisesti oppijan näkökulmaa ja oppimisen yksilöllisyyttä. Jossain vaiheessa oppimisen ja kasvun prosessia päästään siihen, että oppimisen tuloksia yksilöllisiin perusvalmiuksiin nojaten ovat yhteisölliset oppimistulokset kuten yhteistyö, ongelmien ratkaisu, vaikeuksien sieto ja tulevaisuussuuntautuneisuus.
  • Painopiste siirtyy opettamisesta oppimiseen ja sen tukemiseen.
  • Tavoitteena tulee painottumaan aineettoman materian eli osaamisen tuottaminen ja sen tuotteistaminen.
  • Koulutuksessa korostuu selkeästi yhteiskunnallisen ajattelun muuttuminen ja kansalaisaktiivisuuden lisääntyminen.
  • Kaikki kansalaiset nähdään voimavarana, ei kulueränä.
  • Koulutuksen tulee näkyä niin tiedollisena ja taidollisena kasvuna kuin myös ja erityisesti henkilön persoonallisuuden eheytymisenä.
  • Tiukasta luokkahuoneperustasta irtaannutaan ja oppiainejakoisesta opetussuunnitelmasta luovutaan siirtymällä erilaisten ilmiöiden tarkasteluun eri tieteenaloja soveltaen (esim. matemaattis-luonnontieteelliset ilmiöt, inhimilliset ja sosiaaliset kysymykset, erilaiset taitoalueet ja taiteet).
  • Oppimisympäristö laajentuu erityisesti nykyaikaisen tieto- ja viestintäteknologian avulla.
 
  2.   Kyläkoulu hankkeen pohjana  
     
  • Elinikäisen oppimisen periaatteen mukainen toiminta on syytä käynnistää jo varhaisessa lapsuudessa kotien kanssa yhteistyössä. Muodollisen opetuksen ja kasvatuksen osalta samaan tavoitteeseen tulee suuntautua päivähoidossa, esiopetuksessa ja läpi koko perusopetuksen, toisen ja kolmannen asteen koulutuksen jatkuen aikuiskoulutuksen mahdollisuuksina läpi koko elämän.
  • Käytännön intensiivinen alku voisi sijoittua perusopetuksen 3. ja 4. luokkien yhteyteen. Mallina voitaisiin käyttää Suomessa jo joissakin kunnissa käynnistettyjä tulevaisuuden koulu -hankkeita (esim. Oulun kaupunki), joissa peruskoulun alakoululaisille ja heidän opettajilleen hankittiin henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet tarvittavine apulaitteineen (mm. kamera) ja ohjelmineen.
  • Tulevaisuuden koulu -hankkeiden keskeisiksi tavoitteiksi on nimetty erityisesti seuraavia tulevaisuuden oppijan ominaisuuksia:
    • oppija osaa ottaa vastuuta omasta oppimisestaan
    • oppija hallitsee projektioppimisen perusteet
    • oppija osaa raportoida oppimastaan
    • oppija etenee opiskelussaan omien edellytystensä ja tavoitteidensa mukaan
    • oppija kehittyy tietokoneiden ja ohjelmien käytössä
 
  3.   Kaikki kyläläiset mukaan hankkeeseen  
     
  • Koulussa tapahtuvan toiminnan rinnalla on syytä käynnistää kyläläisten vetäminen mukaan hankkeeseen liki samoin tavoittein koulussa tapahtuvan työn kanssa.
  • On toki tärkeää selvittää, mitä erityistavoitteita aikuisille oppijoille lisäksi asetetaan.
  • On tärkeää, että aikuisväestö yhdessä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa jakavat keskeiset ydintavoitteet.
 
  4.   Yhteistyö eri toimijoiden kanssa  
     
  • Hankkeen onnistumisen keskeinen edellytys on, että kunnan tahto on selvästi kyläkoulun kehittämishankkeen takana.
  • On kohtuullista odottaa, että kunta kohdentaa varoja perushankintoihin ja ohjaajien perehdyttämiseen.
  • Myöhemmässä vaiheessa hanke on osa normaalia koulutuksen kehittämistä.
  • Kunnan koululaitoksen asiaan liittyvät aikaisemmat hyvät kokemukset tähänastisesta kehitystyöstä tulee luonnollisesti ottaa huomioon.
  • Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti tarvitaan yhteistyötä toisen asteen koulutukseen (lukio, ammatillinen koulutus), aikuiskoulutusyksiköihin (esim. kansalaisopisto), työelämän edustajiin, kulttuuritoimeen, kirkon työhön jne.
  • Suunnitteilla oleva Ruhtinansalmen kylätalo ja sinne sijoittuva kyläpalvelukeskus voisi olla mahdollinen koordinoija eri osapuolten yhteistyössä.
  • Olennainen kysymys on harvaan asutun maaseudun pienten koulujen elinvoimaisuudesta huolehtiminen. Tässä mielessä on olennaista selvittää, miten Ruhtinan koulu voisi tarvittaessa muodostaa muiden kyläkoulujen kanssa yhteisen vahvan oppimisympäristöverkoston kytkeytyneenä elinikäisen oppimisen periaatteisiin nojaavaan koulutusmahdollisuuksien kehittämiseen.
  • Ruhtinan koulu kertoo jo nyt netissä itsestään, että se antaa oppilailleen monipuolista ympäristön kestävät arvot huomioon ottavaa toimintaa, haluaa tulla Suomen ensimmäiseksi eräluontokouluksi ja haluaa rakentaa yhteistyötä Vienan Karjalan suuntaan.
 

Lisätietoa http://www.ruhtinansalmi.fi/
    

Jaakko Luukkonen
KTK, emeritus professori, Oulun yliopisto
Ruhtinansalmen kylän kyläkummi

<< Edellinen sivu