Tulosta
 

HAMA-UUTISIA

kesäkuu 2010
*

Laajakaistarakentaminen etenee pohjoisessa

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto hallinnoi itä- ja pohjoissuomalaista yhteishanketta, jossa koordinoidaan ja valmistellaan kuuden maakunnan laajakaistahankkeet. Mukana ovat Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Pohjois-Savo.

Lapin liitto on toukokuun lopussa julistanut haettavaksi laajakaistarakentamisen tuen haja-asutusalueille Utsjoen kunnan alueella. Tuen kohteena on nopeiden laajakaistapalveluiden tarjontaan soveltuvan viestintäverkon suunnitteleminen ja rakentaminen sekä edistyksellisten viestintäpalveluiden tarjonta viestintäverkkoon liittyville loppukäyttäjille. Utsjoen kunnan kolmelle hankealueelle osin julkisella tuella rakennettavaa runkoverkkoa tulee Lapin liiton arvion mukaan rakennettavaksi kaikkiaan noin 250 km. Runkoverkon valmistuttua Utsjoen hankealueiden asukkailla on mahdollisuus hankkia huippunopea 100/100 Mbit/s laajakaistayhteys. Todennäköisin toteutusvaihtoehto tällaiselle verkolle on valokuitu kiinteistöön saakka.

Laajakaista kaikille -hanke on valtioneuvoston käynnistämä hanke, jonka tavoitteena on vuoden
2015 loppuun mennessä taata kansalaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet liittyä huippunopeaan tietoliikenneyhteyteen riippumatta asuinpaikasta. Tavoitteena on, että 99 % vakituisista asunnoista, yrityksistä ja julkishallinnon organisaatioista on tuolloin enintään kahden kilometrin etäisyydellä valokuiturunkoverkosta.

Nopeiden yhteyksien turvaaminen haja-asutusalueella tarjoaa yhdenvertaiset mahdollisuudet harjoittaa ammattia ja liiketoimintaa asuinpaikasta riippumatta myös taajamien ulkopuolella. Yksittäisille ihmisille nopea yhteys tarjoaa parantuneen Internet-yhteyden lisäksi uusia palveluja, laajakaista ja teräväpiirto tv:n, verkossa olevan ”digiboxin” käytön, videopuhelut, elokuvavuokrauksen, ym. uusia palveluja.

http://www.pohjois-karjala.fi/Resource.phx/pubman/templates/45.htx?id=6028

*

Paikallisuus on koulutusjärjestelmän vahvuus

” Suomalaisen koulutusjärjestelmän yksi keskeisistä ominaispiirteistä on ollut suuri paikallinen päätösvalta. Tämä onkin osoittautunut hyväksi ratkaisuksi ja tuottanut hyviä tuloksia” kommentoi Suomen Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja Pekka Nousiainen Suomen koulutusjärjestelmää valtuuston kokouksessa Kuntatalolla 2.6.2010.

Hän näkee keskeisinä lähtökohtina perusopetukselle, että se on koko ikäluokan koulu - oppilaat ovat erilaisia ja olosuhteet järjestää opetusta ovat erilaiset eri puolilla maata, Nousiainen sanoi.

Nousiaisen mukaan Kuntaliitto pitää tärkeänä, että pienten lukioiden lisä säilytetään. Pienen lukion lisän saa, kun kunnan lukiossa lukiolaisten määrä on alle 200. Kyse on yleensä alueesta, jossa on perusopetuksen jälkeen tarjolla vain lukiokoulutusta, kun ammatillinen koulutus on keskittynyt suuriin kuntayhtymiin. Lisää koskeva säädös on voimassa 31.12.2012 saakka. Säädöksen määräaikaisuus tulisi poistaa, painotti Nousiainen.

Tällä voidaan Nousiaisen mukaan turvata toisen asteen koulutuksen saatavuus perusopetuksensa päättäville nuorille koko maassa.  Suomalainen lukiokoulutus on erittäin korkeatasoista, ja ottaa huomioon yksilöt. Tehokkuus- ja tuottavuustutkimuksissa ei ole todettu mitään eroja pienten ja suurten lukioiden tai maaseudun ja kaupunkien lukioiden välillä.

Erityisen ongelmallisena Nousiainen pitää valtionosuusjärjestelmän nk. ylläpitäjämallia. Sen mukaan valtio myöntää rahoituksen opiskelijamäärän mukaan perusopetuksen jälkeisen koulutuksen ylläpitäjille - kuntayhtymille, osakeyhtiöille, säätiöille ja koulutusta järjestäville kunnille. Myönnetystä rahasta runsas puolet on kunnilta asukasmäärän mukaan kerättyä rahaa. Järjestelmä kannustaa koulutuksen järjestäjiä lisäämään opiskelupaikkojen määrää, kun jokainen opiskelija tuo 100 prosentin yksikköhintarahoituksen. Kuntia puolestaan sitovat julkisen talouden tuottavuusvaatimukset, eivätkä ne voi vaikuttaa koulutusmenojensa kokonaiskasvuun muuten kuin omaa koulutustaan leikkaamalla.
*

Puolangan, Ilomansin ja Utsjoen pienet lukiot menestyivät valtakunnallisesti

Puolangan, Ilomantsin ja Utsjoen lukiot sijoittuivat 10 kärkeen valtakunnallisessa lukiovertailussa vuonna 2010. Puolangan lukiossa on yhteensä noin 50 oppilasta, joista yhdeksän tämän vuoden ylioppilasta. Maaseudulla on paljon lahjakkuutta, sanoo Puolangan lukion apulaisrehtori Tuomas Karjalainen. Karjalaisen mukaan pieni opiskelijamäärä ei kuitenkaan kokonaan selitä Puolangan huimaa nousua lukiovertailussa vaan merkitystä on  hyvillä opettajilla, kannustavalla ilmapiirillä ja kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä.

Utsjoen lukion rehtori Arja Alaraudanjoen mukaan  saamelaislukion valtteina ovat pienet opetusryhmät  ja hyvät  opettajat. Lukiosta kirjoitti neljä ylioppilasta.  Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Ilomantsin lukiossa lukiossa on 68 oppilasta, joista ylioppilaaksi kirjoitti nyt keväällä 12. Ilomantsin lukion rehtori Katri Ikonen kertoi, että lukiossa on hirmu hyvä yhteishenki ja suhteet opettajien ja oppilaiden keskellä välittömät. Tämä ryhmähän oli pieni opetusryhmä verrattuna kaupunkien lukioihin.
*

Kyläkoulut ovat erinomaisia oppimis- ja kasvuympäristöjä – ne toimivat myös päänavaajana kylien kansainvälistymiseen

Kuva: Lauri Sonny.Kasvatustieteen maisteri Risto Kilpeläinen väitteli Kajaanin opettajankoulutusyksikössä 18.6.2010 aiheesta Kyläkoulut Suomessa - Maaseudun pienet koulut opettajien kuvaamina oppimis- ja kasvuympäristöinä. Village schools in Finland. Small rural schools as Learning and Growing Environments Described by Teachers. Vastaväittäjänä toimi professori Eira Korpinen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Esko Kalaoja.

Väitöstutkimuksen tehtävänä oli kuvata, minkälainen oppimis- ja kasvuympäristö kyläkoulu nykypäivänä Suomessa on. Tutkimuksessa kysyttiin maaseudun pienten koulujen opettajilta käytännön kokemuksia heidän työstään ja kyläkoulun toiminnasta. Kerätty aineisto kategorisoitiin tietokoneavusteisella sisällönanalyysilla kolmeen osa-alueeseen: fyysiseen, psykososiaaliseen ja pedagogiseen oppimis- ja kasvuympäristöön. Löydettyjen kategorioiden pohjalta pyrittiin luomaan kokonaisvaltainen kuva kyläkoulun opetus- ja kasvatustoiminnasta.

Tutkimuksen tuloksissa kyläkoulujen fyysisen kontekstin vahvuuksina painottui koulun lähiluonto sekä ympäristön turvallisuus ja lapsiystävällisyys. Koulua ympäröivää luontoa ja kyläyhteisöä hyödynnettiin runsaasti opetuksessa. Koulujen sisätiloja kuvattiin kodikkaiksi ja opetuksellisesti tarkoituksenmukaisiksi. Suurimpia puutteita ilmeni liikunta- ja käsityötiloissa.

Psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön vahvuuksiksi kohosivat paitsi voimakas yhteisöllisyys myös oppimista ja kasvamista tukeva viihtyisä, perhemäinen ja turvallinen ilmapiiri. Pienessä yhteisössä kaikki tunsivat toisensa, eikä ketään jätetty yksin. Kyläkouluissa opittiin myös tekemään yhteistyötä, hyväksymään ihmisten erilaisuus sekä auttamaan ja kannustamaan toisia. Oppilaiden välistä kiusaamista ja häiriökäyttäytymistä esiintyi vain vähän. Yhteisöllisyyttä ilmensi myös koulun ja kodin vilkas yhteistoiminta ja yhteiset kasvatustavoitteet.

Pedagogisen oppimis- ja kasvuympäristön ansioina opettajat näkivät mahdollisuudet opetuksen eriyttämiseen yksilö- ja ryhmätasolla, oppilaiden eri-ikäisyyden ja apuopettajatoiminnan hyödyntämiseen sekä vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen ja avoimen oppimisympäristön kehittämiseen. Lisäksi kyläkoulupedagogiikassa nähtiin merkittävinä opetusmuotoina opetuksen eheyttäminen, yhteistoiminnallisuus ja oppilaskeskeisyys. Tämä näkyi esimerkiksi paikallisuuteen integroituina projekti-, teema- ja ryhmätöinä.

Opettaja on oppimis- ja kasvuympäristön keskeinen tekijä. Hänen työmotivaatiollaan on suuri merkitys luokan ja koko koulun ilmapiirille ja toiminnalle. Suurin osa vastaajista viihtyi työssään erinomaisesti. Opettajat halusivat kehittää työkenttäänsä ja heidän toiminnassaan näkyi työnilo. Opettajien työviihtyvyys näytti vaikuttavan myönteisesti oppilaisiin, heidän opiskelumotivaatioonsa sekä koulun yhteisöllisyyteen ja ilmapiiriin.

Tutkimustulokset osoittavat, että maaseudun kyläkoulut ovat pedagogisesti arvokkaita oppimis- ja kasvuympäristöjä. Lähikouluina niillä on suuri merkitys lapsille, perheille ja koko kyläyhteisölle.
Niin meillä kuin ulkomaillakin on viime vuosina ollut kohtalokkaita esimerkkejä lasten ja nuorten kouluviihtymättömyydestä, henkisestä pahoinvoinnista ja syrjäytymisestä. Pienten koulujen sulkemisten vuoksi yhä suurenevat kouluyksiköt eivät ole parhaita kouluratkaisuja lasten oppimista ja kasvua tai koko yhteiskunnan tulevaisuutta ajatellen. Ihmisläheisillä kyläkouluilla voisi olla suurikin merkitys tulevaisuuden koulusuunnittelussa.

Väitöstilaisuudessa nousi esiin myös se, että kyläkoulu voi olla päänavaaja kansainvälistymiseen kylällä. Kyläkoulujen rooli on myös erilainen eri maissa; esim. monissa maissa kyläkoulut nähdään kyläyhteisöjen keskuksina ja lakkauttamisen asemasta niistä halutaan kehittää monipalvelukeskuksia vastaamaan ympäröivän yhteisön tarpeisiin.
*

Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä järjesti Maahanmuuttajat harvaan asutun maaseudun voimavarana seminaarin 21.5.2010 Imatralla

Seminaarissa käsiteltiin maahanmuuttajien merkitystä kunnan, maaseudun ja yritysten näkökulmasta. Tilaisuudessa kuultiin myös yrittäjinä toimivia maahanmuuttajia, jotka kertoivat haasteista, joihin ovat törmänneet yrittäjänä toimiessaan. Imatran alueella maahanmuutto ja vuorovaikutus Venäjälle ovat joka päiväistä elämää – mm. rajanylityksiä on yli 1 miljoona vuodessa. Rajan yli voi kulkea myös polkupyörällä. Maahanmuuttajat on huomioitu koulutuksessa esim. kieliopintoina ja kaksoistutkintona Pietarin ja Lappeenrannan yliopistoissa. Kiinteistökaupat on osa toimintaa. Molemmin puolin rajaa on aktiivisesti yhteistyötä tekevät nuorisovaltuuskunnat ja kulttuurinvaihto on vilkasta. Lisätietoja seminaarista löytyy  http://www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/harvaan_asuttu_maaseutu.
*

Yliopisto ja ammattikorkeakoulut tiivistävät yhteistyötään Itä-Suomessa

Itä-Suomen yliopisto ja Itä-Suomen ammattikorkeakoulut – Savonia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu – tiivistävät yhteistyötään perustamalla yhteisen johtoryhmän ja käynnistävät yhteistyön kolmella yhteisellä kehittämis- ja painoalalla.

Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön lähtökohtana ovat yhteiset kehittämis- ja painoalat, jotka ovat energia ja luonnonvarat, hyvinvointipalvelut ja Venäjä-osaaminen. Näille kolmelle yhteistyöalueelle on nimetty työryhmät.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat rakentaneet Itä-Suomen ammattikorkeakoulut (ISAT) -yhteistyömallia, jonka puitteissa on sovittu kolmesta yhteisestä painoalasta opetusministeriön kanssa vuoden 2009 neuvotteluissa. Painoalat ovat hajautetut energiaratkaisut, väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut ja Venäjä-osaaminen. ISAT on saanut hankerahoituksen painoalojen edistämiseen sekä perustanut niihin yhteistyöryhmät.

Itä-Suomen yliopiston vahvoja kehittämisaloja ovat muun muassa metsä, ympäristö ja luonnonvarat, terveys ja hyvinvointi sekä laaja-alainen Venäjä-osaaminen. Itä-Suomen yliopiston ja Itä-Suomen ammattikorkeakoulut ISATin vahvuudet muodostavat hyvin toisiaan ja alueen kehittämistä tukevan kokonaisuuden.
*

Maaseutuverkosto etsii maaseudun parhaita käytäntöjä

Maaseutuverkostossa on meneillään valtakunnallinen, Parhaat käytännöt 2010 -kilpailu maaseudun toimivista käytännöistä. Tavoitteena on viestiä Suomen maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa syntyneistä hyvistä käytännöistä ja levittää hyödyllisiä toimintamalleja. Näin hyviksi havaitut ideat ja toimintatavat siirtyvät eri puolille Suomea.

Parhaat käytännöt 2010 -kilpailun kilpailusarjat ovat:
  1. Vuoden Leader-hanke (sisältää kv-hankkeet)
  2. Vuoden kehittämishanke (yleishyödylliset ja elinkeinojen kehittämishankkeet ja koulutushankkeet)
  3. Vuoden maaseutuinvestointi (yritys tai maatila)
  4. Vuoden maaseutuinnovaatio (palvelu tai tuote)
  5. Vuoden ympäristöpanostus (esim. yritys, maatila, yhdistys, organisaatio)
  6. Vuoden maaseuturahoittaja (vuonna 2010 valitaan vuoden ELY)

Vuoden 2010 kilpailuun saattoivat osallistua ehdokkaat, jotka ovat saaneet rahoituspäätöksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta tai Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmasta vuosina 2007–2010. ELY-keskukset ja toimintaryhmät antoivat arvionsa alueeltaan tulleisiin kilpailuehdotuksiin. Alueiden parhaiksi arvioidut hankkeet osallistuvat valtakunnalliseen kilpailuun.

Parhaat käytännöt 2010 -kilpailua on valmistellut työryhmä, joka koostuu ELY-keskusten, toimintaryhmien, ProAgrian, Ruralian, Mavin, MMM:n ja maaseutuverkostoyksikön edustajista. Työryhmä valitsee kesäkuussa kunkin sarjan ehdokkaiden parhaimmiston eli neljä parasta ehdokasta kustakin sarjasta. Lopullisen valinnan voittajista tekee maaseutuverkoston ohjausryhmän nimeämä raati.

Kuudennen kilpailusarjan voittajan, eli Vuoden 2010 maaseuturahoittajan, valitsee Parhaat käytännöt -työryhmä. Tämän kilpailusarjan kohde vaihtuu kilpailukerroittain, vuorokerroin valitaan paras ELY-keskus tai paras toimintaryhmä. Vuonna 2010 parhaaksi maaseuturahoittajaksi valitaan ELY-keskus.

Tutustu parhaisiin käytäntöihin Maaseutu.fi-sivustolla

Kilpailun kuluessa rakentuva tietokanta jää Maaseutu.fi-sivustolle pysyväksi hyvien käytäntöjen rekisteriksi.

Kilpailuehdotuksista koostuvaan tietokantaan pääsee tutustumaan Maaseutu.fi:n etusivulta löytyvästä alareunan kuvabannerista. Tietokannan suora osoite on http://www.maaseutu.fi/parhaatkaytannot/.

Parhaat käytännöt -kilpailu käydään seuraavaksi vuosina 2012 ja 2014.


Lisätietoja:
Päivi Kujala
, maaseutuverkostoyksikön johtaja, s-posti: paivi.kujala@maaseutu.fi / p. 040 548 9227

*

Harvaan asutun maaseudun tulevaisuuden palvelut seminaari Helsingissä 14.9.2010

Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä järjestää yhteistyössä Hvyinvointipalvelujen teemaryhmän kanssa seminaarin harvaan asutun maaseudun tulevaisuuden palveluista ti 14.9.2010. Tarkempi ohjelma ilmestyy myöhemmin, mutta laita päivä jo nyt kalenteriisi.