Tulosta
  marraskuu 2010
*

Pääkirjoitus

Tytti MäättäLiityin vuonna 2007 yhteisöpalvelu Facebookin jäseneksi. Tuolloin en vielä arvannut mihin kaikkeen kyseistä järjestelmää tullaankaan käyttämään. Vaalan kunnassakin tiedotamme Facebookin kautta mm. mökkiläisille ja nuorille kunnan tapahtumista ja yhteisestä tekemisestä.  Myös teemaryhmä on siirtymässä  ennen vuodenvaihdetta Facebook aikaan. Tässä verkkolehdessä käsittelemme valtakunnallista laajakaistahanketta sekä esimerkkejä siitä, miten nopeita yhteyksiä ja nettiä voidaan jatkossa käyttää ja jo käytetään harvaan asutulla maaseudulla.

Valtioneuvosto teki  vuonna 2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta.  Vuoden 2010 alusta lukien ja viimeistään kyseisen vuoden loppuun mennessä kaikilla käyttäjillä tulee  olla mahdollisuus käyttää kiinteää tai langatonta, keskimääräiseltä nopeudeltaan vähintään 1 Mbit/s tilaajayhteyttä.  Vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat tulee olla enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta.

Teemaryhmä on aiemmin ottanut kantaa siihen, että 100 % kattava ja yhtä nopea laajakaistaverkko kuin taajama-alueilla on rakennettava julkisin varoin myös harvaan asutulle maaseudulle. Nykyinen laajakaistahanke on hyvä askel oikeaan suuntaan, mutta se pitää sisällään monia seikkoja, jotka asettavat kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Vai oletko sinä kuullut keskustaajamassa asuvan ihmisen kaivavan itse kaapeliverkon maahan tai maksavan liittymästä 1000-2500 euroa? Ministeri Suvi Lindén toteaa tämän lehden haastattelussa, että tätä voidaan pitää kohtuullisena, koska yhteyden kapasiteetti riittää kaikkiin ajateltavissa oleviin sovelluksiin hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Onko hinta todella kohtuullinen jos kuntalainen kysyy: ”Eihän minun vain ole pakko liittyä siihen verkkoon?” Tämä tuskin on ollut laajakaistahankkeen tarkoitus.

Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelma vuosille 2008-2013 on myös ottanut kantaa siihen, miten hama-alueen palveluita suhteessa yhteyksiin, viestintään ja saavutettavuuteen tulisi edistää.
Toimenpideohjelmassa todetaan, että sähköisten palvelujen kehittämisen kautta voidaan tarjota kansalaisille nykyistä tasa-arvoisempia palveluja. Tämä edellyttää sitä, että nopeat tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien saatavilla ja sähköisten palvelujen käyttöä opastetaan ja koulutetaan. Lehdessämme kerrotaan mm. Oulunkaaren kuntayhtymän käytössä olevista etälääkäripalveluista. Kuntayhtymä aloittaa myös virtuaalikotihoidon pilotin, johon pääsee mukaan 20 ikäihmistä. Pilotin haasteena on ollut, että tarpeeksi nopeita yhteyksiä järjestelmän käyttöönottamiseksi ei ole alueen syrjäisimmissä kylissä.
Myös perus- ja lukiokoulutuksen turvaaminen ja kehittäminen harvaan asutulla maaseudulla vaatii, että kaikilla kouluasteilla satsataan tietoteknologian ja monimuoto-opetuksen käyttöön kokonaisopetuksessa.

Tämänkertaisessa lehdessä on hyvä esimerkki siitä, miten nuorisopalveluita voidaan tarjota myös netissä ja miten maaseudun nuoret hyödyntävät netin yhteisöpalveluita. Teemaryhmän linjauksen mukaan nuorille tulee olla tarjolla mahdollisuus kommunikoida toisten paikkakunnan nuorten kanssa ja saada myös ohjattua toimintaa Internetin välityksellä. Toivottavasti yhä useammalla nuorella on jatkossa mahdollisuus käyttää Internet-yhteyttä myös kaukana kaupungin vilskeestä. Laajakaistan myötä nuoren elämä ei ole paikkaan sidottua, vaan avoinna on koko maailma asuinpaikasta riippumatta!

Antoisia lukuhetkiä verkkolehtemme parissa ja hyvää Joulun odotusta!

Päätoimittaja
Tytti Määttä