Tulosta
  marraskuu 2010
*

Viestintäministeri Suvi Lindénin mukaan Laajakaista 2015 hanke onnistuu myös harvaan asutulla maaseudulla

Kuva: Veli-Matti KarppinenLaajakaista 2015 hanke käynnistyi hallituksen periaatepäätöksellä joulukuussa 2008. Hankkeen tavoitteena on nopeiden laajakaistaverkkojen rakentaminen sellaisilla alueilla, joihin näitä verkkoja ei kaupallisesti todennäköisesti rakenneta. Päämääränä on, että vuoden 2015 loppuun mennessä huippunopeat 100 Mbit/s yhteydet olisivat enintään kahden kilometrin päässä tai langattomalla tilaajayhteydellä saavutettavissa yli 99 prosentissa vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista.

Korvesta ja valtateiltä pyysi viestintäministeri Suvi Lindéniä vastaamaan esiinnousseisiin kysymyksiin Laajakaista 2015 hankkeen osalta.

Suvi Lindén kertoi, että taajamiin yhteydet rakennetaan markkinaehtoisesti. Näin päästään 95 % väestöpeittoon. Väestöpeiton nostamiseen 95 %:sta lähes 100 % käytetään julkista tukea. Harvaan asutuilla alueilla ei ole pystytty pääsemään yli 99% väestöpeittoon  ja onkin noussut huoli siitä, että laajakaistan hinta nousee korkeaksi harvaan asutulla maaseudulla.

Laajakaistan hinta vaihtelee – kalleinta 1,5-2 km:n päässä runkoverkosta asuville

Lindénin mukaan pilottihankkeista saatujen kokemusten perusteella tilaajayhteyksistä jää käyttäjän maksettavaksi noin 1000 - 2500 euroa, kun tilaajajohto on lyhyt. Tätä voidaan pitää kohtuullisena, koska yhteyden kapasiteetti riittää kaikkiin ajateltavissa oleviin sovelluksiin hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Yksittäisen tilaajan liittymismaksu voi kuitenkin tulla kalliiksi, jos tilaajajohto on pitkä, eikä saman kaapelin varrella ole muita talouksia.

Kaivuutyön osuus laajakaistan rakentamiskustannuksista on noin 80 %. Liittymän hinta alenee, jos asiakas suorittaa kaivutyön operaattorin ohjeiden mukaan itse tai yhdessä naapureiden kanssa. Langaton tilaajayhteys voi riittää monelle ja olla paljon edullisempi. Liittymän rakentamisen työkustannukset oman tontin alueella ovat myös kotitalousvähennyskelpoisia.

Maakuntien hankeohjelmien arvo yli kaksinkertainen budjettiin nähden

Lindén totesi, että maakuntien hankeohjelmien yhteenlaskettu arvo on ainakin kaksinkertainen tukimäärärahan mitoituksen perusteena olleeseen 200 miljoonan euron budjettiin verrattuna. Budjetti on laskettu alustavasti keskimääräisillä yksikköhinnoilla. Todelliset kustannukset selviävät kilpailutuksissa. Tukimäärärahan tarpeeseen vaikuttaa myös se, jättäytyvätkö jotkut kunnat hankkeen ulkopuolelle kustannusten selvittyä. Laajakaistahankkeen väliarvioinnin laadinta alkaa vuonna 2011 ja rahoitustilannekin arvioidaan silloin.

Operaattorit eivät ole kiinnostuneita kaikista alueista – hakuehtoihin lievennyksiä?

Lindénin mukaan tilanne vaihtelee maakunnittain. Esim. Keski-Suomessa, Kainuussa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa lähes kaikkiin haettavana olleisiin hankkeisiin on saatu operaattoreilta hanke-ehdotuksia. Sitä vastoin Päijät-Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla ei ole saatu ehdotusta yhteenkään hankkeeseen. Finnet-yhtiöt ovat osallistuneet hakumenettelyihin kiitettävästi. Ongelmia on varsinkin TeliaSoneran ja DNA:n perinteisillä alueilla. Hakuehtoihin onkin tulossa lievennyksiä, joilla operaattoreiden tilaajamääriin liittyvää riskiä pienennetään. On keskusteltu myös ns. ”tukiasemamallista”, jossa asiakkaalle voitaisiin tarjota nykyistä nopeampia langattomia yhteyksiä, mutta joka mahdollistaisi myös kuituliittymien tarjonnan. Tässä mallissa matka kuituverkosta asiakkaalle voisi olla pidempi kuin 2 kilometriä, paitsi jos asiakas nimenomaisesti haluaa ottaa kuituyhteyden.

Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut myös 100 megan palvelujen markkinointiaineiston laadinnan. Aineistolla tuetaan operaattoreiden ja kuntien markkinointityötä. Kuntien verkkoyhtiön perustaminen on myös mahdollinen ratkaisu monilla alueilla. Pohjois-Savossa 22 kuntaa ovat perustaneet yhteisen verkkoyhtiön toteuttamaan laajakaistahankkeita.

Yksi sähköinen palvelujärjestelmä riittää

Lindénin mukaan valokuitutekniikalla tarjottavat 100 megan yhteydet mahdollistavat täysin uusia palveluja, joita ei kyetä tarjoamaan perinteisissä kuparijohdon käyttöön perustuvissa ADSL-verkoissa. Nykyiset sähköiset peruspalvelut, kuten muun muassa pankkiasiointi ja sähköposti, voidaan kuitenkin hoitaa myös alhaisemmilla liittymänopeuksilla. Nämä palvelut toimivat yhtälailla myös uusissa huippunopeissa verkoissa. Ajan myötä kupariverkot korvautuvat uuden sukupolven kuituyhteyksillä. Langattomat verkot jäävät täydentämään huippunopeita yhteyksiä. Päällekkäisiä palvelujärjestelmiä ei ole tarpeen ylläpitää.

Kirjoittaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän sihteeri Tarja Lukkari

Kuva: Veli-Matti Karppinen