Tulosta
  maaliskuu 2011
*

Millaisena puolueenne näkee harvaan asutun maaseudun roolin Suomen tulevan kilpailukyvyn rakentajana?


Päivi Räsänen (Kristillisdemokraatit):

Harvaan asutulla maaseudulla on tärkeä asema Suomen kilpailukyvyn rakentajana. Suomen yrityksistä noin 40 prosenttia sijaitsee maaseudulla. Maaseutu on innovatiivinen ympäristö. Käyttämätöntä potentiaalia on esimerkiksi bioenergian, luonnontuotealan ja metsäalan sektoreilla. Maaseudun asema korostuu entisestään, jos onnistumme metsän- ja puunjalostuksen uusien tuotteiden ja puurakentamisen kehittämisessä. Pitkälle jalostettujen puutuotteiden ja puun käyttöä lisäävien innovaatioiden kehittämiseen onkin panostettava perinteisten tuotteiden rinnalla.

Puhdas ja turvallinen ruoka on tulevaisuudessa merkittävä kilpailuetu, jonka tuotannolle Suomessa kannattaa luoda riittävät edellytykset. Maaseutu on hyvinvointiresurssi ja kestävän kehityksen kasvualusta!

Anni Sinnemäki (Vihreät):
Vihreät näkee harvaan asutun maaseudun roolin tulevaisuudessa yhä tärkeämpänä kilpailukyvyn kannalta. Tarve kasvattaa uusiutuvan energian osuutta nopeasti nostaa maaseudun merkitystä uudella tavalla. Uusiutuva energia tarkoittaa työtä ja toimeentuloa myös harvaan asutulle maaseudulle. Elinvoimainen maaseutu on ensiarvoisen tärkeä, kun ilmastonmuutos vaikeuttaa ruuantuotantoa maailmalla ja resurssien, etenkin ruoan tuotannossa tärkeän fosforin, niukkeneminen nostaa tuotteiden hintaa ja vaikeuttaa saatavuutta.

Vasemmistoliitto:
Roolin täytyy perustua jo oleviin vahvuuksiin sekä kehittämismahdollisuuksiin. Mikäli uusiutuvan energian tavoitteet saavutetaan, tarvitaan runsaasti energiapuuta. Myös perinteisen metsäteollisuuden raaka-ainetta tarvitaan edelleen. Koska haluamme lisätä selvästi puurakentamista, tulee puun kysynnälle vieläkin enemmän painetta. Tärkeää on tukea jalostustoimintaa, jottei maaseudusta tule ainoastaan raaka-ainevarasto.
 
Ruoantuotannossa on maailmanlaajuisesti ongelmia ja ruoka on kallistunut huolestuttavasti. Ei ole poissuljettua, että meilläkin on tarvetta lisätä viljelyalaa. Joka tapauksessa suomalaiseen ruoantuotantoon on panostettava, meidän on erotuttava laadukkaan ja puhtaan lähiruoan tuottajana ja luomuviljelyn edelläkävijänä.

Jyrki Katainen (Kokoomus):
Maaseudun perinteiset vahvuudet – puu, vesi, pellot ja maatilat – yhdistettyinä uusiin innovaatioihin tuottavat tulevaisuudessakin valtavasti lisäarvoa Suomelle. Metsät tarjoavat ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin – oli sitten kysymys biopolttoaineista, puurakentamisesta tai uusista metsäteollisuuden komposiiteista. Puhdas kotimainen ruoka on merkittävä kilpailutekijä. Puhdas luonto on monelle matkailijalle tärkeä houkutin. Nopeammat tietoliikenneyhteydet antavat uusia mahdollisuuksia tehdä etätyötä. Maaseudulla, niin harvaan asutulla maaseudulla kuin ydinmaaseudulla ja kaupunkien läheisellä maaseudulla, on jatkossakin tärkeä rooli Suomen kilpailukyvyn kannalta.

Timo Soini (Perussuomalaiset):
Suomen kilpailukyky ei ole koskaan perustunut suurkaupunkeihin, vaan hyvin pitkälle koko maan pitämiseen asuttuna. Suomalainen kulttuurikin on aika pitkälle maaseutukulttuuria. Hyvinvointia ei voida jatkossakaan rakentaa tyhjän päälle, eikä Suomi toisaalta pysty kilpailemaan keskittämispolitiikalla. Siksi maaseudulla on oltava keskeinen rooli suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa myös jatkossa. Suomen on löydettävä oma tiensä eikä matkittava muita. Perussuomalaiset ei hyväksy maaseudun ja kaupungin keinotekoista vastakkainasettelua.

Mari Kiviniemi (Keskusta):
Suomen harvaan asutut seudut ovat tulevan kilpailukyvyn kannalta rikkaus ja biotalouden näkökulmasta harvaan asuttujen alueiden rooli tulee kasvamaan tulevaisuudessa huomattavasti. Maaseutualueiden hyvinvointi on Keskustalle tärkeää.

Jutta Urpilainen (SDP):
Maaseudulla on keskeinen rooli koko maan kilpailukyvyn kannalta. Vastakkainasettelu kasvukeskuksien ja harvaanasuttujen seutujen välillä on osittain keinotekoinen ja jopa haitallinen. Suomalaista maaseutua tulee kehittää paikalliset erityispiirteet huomioon ottaen ja paikallisia vahvuuksia hyödyntäen.  
 
Monille pk-yrityksille maaseutukunnat ovat hyvä vaihtoehto sijoituspaikaksi esimerkiksi edullisempien toimitilojen myötä. Myös useat kunnat ovat lähteneet tukemaan elinkeinopolitiikassaan yritysten sijoittumista maaseudulle.
 
Erityisesti harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuus edellyttää infrastruktuurin sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien rakentamista, kehittämistä ja toimivuutta. Hyvä alue- ja maaseutupolitiikka rakentuu kunnossa olevan infrastruktuurin, liikenne- ja koulutuspalvelujen varaan. Tie- ja ratahankkeista karsiminen sekä perusradanpidon määrärahoista tinkiminen vaikuttavat negatiivisesti maakuntien elinkeinoelämän edellytyksiin toimia ja työllistää.  
 
Aluepolitiikassa hyvää viime vuosina on ollut äkillisen rakennemuutoksen alueiden tukeminen rahallisesti sekä erityisin työvoimapalveluin. Siitä, olivatko nämä tukitoimet riittäviä, voidaan olla kahta mieltä.
 
Valtion omistajapolitiikka on pohjimmiltaan ollut tuuliajolla tällä vaalikaudella. Esimerkiksi valtion kannattavien tehtaiden alasajo Kemijärvellä ja Summassa on ollut käsittämätöntä politiikkaa. Valtion omistajaohjaukseen on jatkossa otettava vahvasti mukaan alue-, teollisuus-, työllisyys- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita.