Tulosta
  maaliskuu 2011
*

Kumpi on puolueenne mielestä järkevämpää, säilyttää jo nykyiset valtion työpaikat harvaan asutulla maaseudulla vai alueellistaa uusia työpaikkoja maakuntakeskuksiin? Perustelkaa vastauksenne.


Päivi Räsänen (Kristillisdemokraatit):

Mielestämme näitä kahta tavoitetta ei tule asettaa vastakkain. Nykyisten valtion työpaikkojen säilyttäminen merkitsee tosiasiallisesti palvelujen säilyttämistä harvaan asutulla maaseudulla. Työpaikkojen alueellistamiseen maakuntakeskuksiin tulee edelleen pyrkiä.

Anni Sinnemäki (Vihreät):
Vihreät haluaa turvata maaseutualueiden peruspalvelut yhteispalvelupisteiden kautta. Valtion on kuitenkin jatkossa tehostettava huomattavasti toimintaansa, jotta resurssit saadaan käytettyä paremmin vanhusten hoitoon ja muihin hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Se tarkoittaa, että monet nykyisin luukulta saatavat palvelut voidaankin hankkia esimerkiksi yhteispalvelupisteistä ja internetistä. Tämä voi puolestaan merkitä valtion työpaikkojen menetyksiä harvaan asutulla alueilla. Toisaalta palvelut voivat veronmaksajan näkökulmasta parantua ja niiden saanti nopeutua.

Vasemmistoliitto:
Pääpaino on nykyisten työpaikkojen säilyttämisessä. Uusia valtionhallinnon työpaikkoja on ehdottomasti alueellistettava, mutta olemassa olevien pakkosiirtäminen on yleensä huono ratkaisu työntekijöiden ja toiminnan kannalta. Alueellistamiset eivät aina auta harvaan asuttua maaseutua, koska siirrot tehdään yleensä maakuntakeskuksiin. Valtion toimet ovat olleet aika ristiriitaisia. Toisaalta maakunnista on lopetettu tai siirretty pois toimintoja ja työpaikkoja, ja sitten toisaalta pääkaupunkiseudulta on siirretty toimintoja ja työpaikkoja maakuntiin. Alueellistaminen on myös keskittynyt vain muutamiin maakuntakeskuksiin.

Jyrki Katainen (Kokoomus):
Ensisijaista on hyvä hallinto – se, että valtionhallinnon tehtävät ja kansalaisten tarvitsemat palvelut hoidetaan parhaimmalla mahdollisella tavalla. On selvää, että on helpompaa mahdollisuuksien mukaan säilyttää jo olemassa olevia julkisen sektorin työpaikkoja harvaan asutuilla alueilla kuin siirtää sinne muualta työpaikkoja. Tärkeintä on kuitenkin luoda uutta työtä ja uusia yrityksiä, julkisen sektorin töillä ei elinvoimaa pitkällä tähtäimellä voi taata.

Timo Soini (Perussuomalaiset):
Maakuntakeskukset voivat olla jo nyt vetovoimaisia, mistä esimerkkinä vaikkapa Seinäjoki. Me kannatamme järkevää alueellistamista, jottei kaikki keskittyisi pääkaupunkiseudulle, koska se ei ole pääkaupunkiseutulaistenkaan etu, mutta sitäkin tärkeämpää on säilyttää nykyiset palvelut harvaan asutuilla alueilla. Ilman palveluita maaseutu ei pysy asuttuna. Ikävä kyllä karsintaa on tehty jo aika lailla.

Mari Kiviniemi (Keskusta):
Lähtökohtaisesti järkevintä on säilyttää olemassa olevat työpaikat, silloin kun se on mahdollista. Toiminnan tehostaminen ja joissakin tapauksissa palveluverkon karsiminen on kuitenkin osoittautunut välttämättömäksi. Keskustan vaaliohjelmassa linjataan palvelusitoumuksesta, jolla turvataan palveluiden saatavuus myös harvaan asutulla maaseudulla.

Jutta Urpilainen (SDP):
Monessa tapauksessa järkevämpää on säilyttää nykyiset työpaikat maaseudulla. Alueellistamispolitiikalla on pyritty tällä vaalikaudella valtion toimintoja uudelleen sijoittelemalla parantamaan maan alueellisen kehittämisen tasapainoa.

Hallituksen politiikka on kuitenkin ollut pikemminkin negatiivista alueellistamista, koska sen myötä työpaikkoja maakunnissa on menetetty monin verroin enemmän kuin luotu. Tärkeintä olisi jatkossa ottaa alueellistamisessa paremmin huomioon henkilöstö sekä paikalliset vahvuudet ja erityispiirteet.

Valtionpalvelujen vahva keskittyminen on heikentänyt palveluja monin paikoin maaseudulla. Verohallinnon, työvoimahallinnon, Kelan ja poliisin palvelupisteitä on lakkautettu erittäin kovalla tahdilla. Valtion tuottavuusohjelman typistyttyä pelkäksi henkilöstön vähentämisohjelmaksi tuottavuustavoitteet ovat jääneet pimentoon. Samalla palvelujen käyttäjien ja niitä tarjoavan henkilökunnan tilanne on huonontunut ratkaisevasti.