Tulosta
 

HAMA-UUTISIA

maaliskuu 2011
*

Amaze me, Leader!

Amaze me , Leader -nuorisotapahtumassa tutustaan suomalaiseen maaseutuun seikkaillen; tehdään erilaisia maaseutuun ja Leader-toimintaan liittyviä tehtäviä, koetaan erilaisia juttuja yhdessä sekä jaetaan kokemuksia.

Tapahtuma alkaa Helsingistä 22. päivä elokuuta. Tällöin Suomeen odotetaan saapuvaksi nuoria Itämerenmaista ja muualta Euroopan unionin alueelta. Helsingissä nuoret jaetaan neljän hengen joukkueisiin, jonka jälkeen heille annetaan ohjeet seuraavasta tehtäväpisteestä.  Kaikki tehtäväpisteet ja -kohteet sijoittuvat Keski- ja Itä-Suomeen. Joukkueiden matkaa seurataan viikon mittaisen seikkailun aikana tiiviisti medialaitteiden avulla. Tarkoituksena on, joukkueet päivittävät statuksiaan koko seikkailun ajan ja jakavat kokemuksiaan suurelle yleisölle. Joukkueet kootaan yhteen iltaisin - yöpyminen tapahtuu yhteisesti leirihengessä. Tapahtuma päättyy 28. päivä elokuuta, jolloin joukkueet palaavat Helsinkiin varmasti monia kokemuksia ja elämyksiä rikkaampina.

Seikkailemassa ovat mukana myös Maaseutuverkostoyksikkö, Viisari ry, Ylä-Savon Veturi ry, Joensuun seudun Leader -yhdistys ja Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry.

Löydät meidät Facebookista. -Seikkaile sinäkin Leaderiin, tule mukaan tapahtumaan tai seuraa meitä verkossa!
*

Muutoksen tuulia maaseudulla - Suomen maaseutu 2030? -alueseminaari Jyväskylässä 25.5.2011

Seminaarissa pohditaan, millainen maaseutu meillä on vuonna 2050.  Onko maaseutu tuolloin osa alueellista/kansallista kilpailukykyä? Miten kuntaliitokset vaikuttavat kansalaisdemokratiaan? Miten kestävän kehityksen näkökulma näkyy asumisessa ja yrittämisessä? Miten ja millaisia palveluja tuolloin tuotetaan. Seminaarin lähtökohtana on harvaan asuttu maaseutu. Seminaari järjestetään yhteistyössä YTR:n Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän kanssa ja lähetetään mahdollisesti netti-TV:n kautta.
*

Elinkeinot harvaan asutulla maaseudulla –seminaari 13.9.2011 Helsingissä

Teemaryhmä järjestää perinteiseen tapaan syksyn Kuntamarkkinoiden alla valtakunnallisen seminaarin teemalla Elinkeinot harvaan asutulla maaseudulla. Seminaarissa otetaan kantaa elinkeinojen kehittämisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin harvaan asutulla maaseudulla (esim. starttiraha, osa-aikayrittäjyys).

Seminaarissa pohditaan sitä, miten yritysten kehittämistoiminta järjestetään kunnissa, miten kuntaliitokset vaikuttavat yritysten kehittämiseen (mm. seudullinen – kunnallinen yrityspalvelu) ja miten saadaan aikaan tarvittavaa osaamista. Lisäksi esitellään erilaisia paikallisia ratkaisuja ja esimerkkejä uusista mahdollisuuksista mm. matkailun, bioenergian, green caren aloilta
*

Maaseudulla tilaa elämälle - Teemavuosi 2011

Maaseudun elämänlaatu koostuu viihtyisästä elinympäristöstä, toimivista palveluista ja monipuolisista elinkeinomahdollisuuksista. Näiden kehittämiseen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007–2013 tarjoaa mahdollisuuksia. Teemavuoden aikana kannustetaan uutta sukupolvea mukaan kylätoimintaan ja paikallisiin toimintaryhmiin sekä hyödyntämään ohjelmasta rahoitettavia yritys- ja hanketukia. Teemavuoden viestiä vie eteenpäin muun muassa kesällä Suomea kiertävä Landepaku.

Maaseutu - tilaa elämälle -facebook profiili avattiin maaliskuun alussa. Sieltä voit seurata teemavuoden tapahtumia. Avajaiset pidetään neljällä paikkakunnalla maalis-huhtikuun vaihteessa: 26.3. Seinäjoella Pytinki-rakennusmessuilla, 2.4. Kuopion torilla, 3.4. Jyväskylässä Elämysmessuilla ja 9.4. Levillä. Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä Maaseudun sivistysliiton kanssa, ja niissä esiintyy Mehtätivoli.

Väestön ikääntymisessä on merkittäviä eroja alueiden välillä sekä nykyisestä ikärakenteesta että muuttoliikkeestä johtuen. Maaseudulle tarvitaan lisää asukkaita. Asumisen tueksi tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat erityisesti maaseudun nuorten aikuisten työllistymistä ja hyvinvointia. Vuoden aikana panostetaan myös verkostojen vahvistamiseen. Maaseutu ei ole umpio, vaan siellä eletään tiiviissä vuorovaikutuksessa kaiken maailman kanssa. Maaseudun kehittämishankkeilla tuetaan maaseudun ihmisten verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti uusien ideoiden saamiseksi ja sosiaalisen pääoman kasvattamiseksi.

Teemavuoden toteuttamisessa pääosassa ovat maaseudun nuoret aikuiset eri puolilla Suomea. Teemavuoden sivuista maaseutu.fi-sivustolla vastaa kukin alue vuorollaan. Samoin kesätapahtumia kiertävän pakun ratissa istuvat kuskit milloin Rovaniemeltä, Mäntyharjulta tai Kankaanpäästä. Kyläteitä kiertävän auton pysäkeistä saa tietoa facebookin kautta. Elokuun viimeisellä viikolla Keski- ja Itä-Suomea kiertävät Amazing Leader -kilpailijat eri puolilta Itämeren maista.

Paljon muutakin ehtii sattua ja tapahtua vuoden aikana. Teemavuotta suunnittelemaan ja toteuttamaan on kutsuttu laaja joukko maaseutuohjelman sidosryhmiä. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja:

ylitarkastaja Laura Jänis, laura.janis@mmm.fi, (09) 160 54 256

nätverksombudsman Hans Bergström, hans.bergstrom@maaseutu.fi, 040 531 1966
*

Sotkamon kuntatiimi teemalla nuoret

Kainuun kyläteemahanke ja Sotkamon kunta järjestivät kuntatiimin (kunnan ja kylien yhteinen vuotuinen palaveri) aiheenaan Nuoret sotkamolaisilla kylillä. Mukana oli nuoria, 4H, kunnan nuoriso- ja maaseututoimi sekä kyläyhdistyksiä. Keskustelu osoitti sen, etteivät kyläyhdistykset olleet osanneet huomioida riittävästi nuoria toiminnoissaan eivätkä monet nuoret tienneet, mikä on kyläyhdistys ja mitä se voi antaa nuorille. Nuoret pitäisi saada mukaan itse suunnittelemaan toimintaansa. Tapaamisessa löytyi  myös yhteinen ratkaisu kunnan ja kylien kanssa maaseudun nuorten kuljettamiseen harrastuksiin esim. kerran viikossa.
*

Nuoret aktivoituivat Oulujärvi Leaderin Pätäkkä -pienhankehausta

Oulujärvi Leader ry toteutti nuorille suunnatun Pätäkkä -pienhankehaun, jossa vähintään kolmen 11 - 25 -vuotiaan muodostamat ryhmät voivat hakea tukea oman ideansa toteuttamiseen. Hakuaika päättyi helmikuun alkupuolella. Hakemuksia tuli 14. Hakijoina olevissa nuorten ryhmissä on mukana yhteensä 52 nuorta. Hankkeiden sisältöinä on sekä harrastusvälineiden hankkimista että erilaisten tapahtumien järjestämistä. Hankkeet tulevat siten hyödyttämään laajempaa nuorten joukkoa kuin hakijaryhmiä. Myönnetyt tuet ovat 200 - 500 euroa.

Oulujärvi Leaderin hallitus oli päättänyt käyttää Pätäkkä -hankkeisiin enintään 5 000 euroa, mutta haettavat summat kohosivat yli 6 000 euroon.

Hallitus piti nuorten esittämiä ideoita hyvinä ja arvokkaina eikä halunnut siksi jättää yhtään hakemusta ilman tukea. Tukisummaa korotettiin eli nuorten hankkeisiin käytetään lähes 6 300 euroa. Summa on Oulujärvi Leaderille merkittävä satsaus, koska se tulee yhdistyksen omista varoista varsinaisen Leader -rahoituksen ulkopuolella.
*

Harvaan asuttuja seutuja on aivan turhaan syyllistetty mm. oman auton käytöstä

Kainuulle on laadittu kasvihuonekaasutase ilmastostrategian valmistelun yhteydessä. Kasvihuonetaseessa on laskettu vuoden 2009 osalta maakunnan alueella tapahtuneet kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat niiltä sektoreilta, jotka ovat mukana YK:n ilmastosopimuksessa. Näitä sektoreita ovat energiantuotanto ja kulutus, liikenne, maatalous, jätehuolto ja maankäyttö. Kasvihuonetaseessa ovat mukana ihmisen toiminnan aiheuttamat tärkeimmät kasvihuonekaasut kuten hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi.

Taseen tulokset ovat mielenkiintoisia. Harvaan asuttuja seutuja on aivan turhaan syyllistetty lähinnä pitkien välimatkojen johdosta (liikenteen päästöt). Kainuun tuotantoperusteiset päästöt ovat 8,7 tonnia hiilidioksidia asukasta kohden, kun koko Suomen keskiarvo on 12,3. Kainuun luonto sitoo enemmän hiilidioksidia kuin mitä asuminen ja teollinen tuotanto maakunnassa aiheuttavat. Kainuu siis toimii hiilinieluna. Kainuun hyvä tulos johtuu metsien kasvun hiilinieluvaikutuksesta ja korkeasta uusiutuvan energian käyttöasteesta.  Todennäköisesti sama tulos on muillakin harvaan asutuilla alueilla (lisätietoja Sanna Kopra, sanna.kopra@kainuu.fi)
*

Maaseudulla järjestetään palveluita uusilla tavoilla

Maaseudun lähipalvelut voidaan turvata järjestämällä niitä uudenlaisilla tavoilla. Liikkuvia palveluja ja etäpalveluja on kokeiltu jo useilla paikkakunnilla. Esimerkiksi Leppävirralla kirjastoauto toimittaa kirjojen lisäksi terveyspalveluja ja kuljettaa ihmisiä. Loimaalla ja Pudasjärvellä posti hoitaa myös ateriapalvelua. Monilla yhteistoiminta-alueilla toteutuu vapaan valinnan periaate, jolloin asiakkaat voivat itse valita asiointipaikkansa kuntarajoista riippumatta.

Sektorirajojen ylittäminen on yleistymässä, ja esimerkiksi kyläkaupasta voisi kehittyä palvelukauppa, josta saa myös valtion ja kuntien palveluja. Osa palveluista voidaan toteuttaa palvelupisteillä kiertävien työntekijöiden kautta tai kotiin jalkautuvilla työntekijöillä. Etääntyviä lähipalveluja on täydennettävä myös parantamalla ihmisten liikkumismahdollisuuksia ja tietoliikenneyhteyksiä.

Lähipalvelut on määriteltävä tarkemmin, sanoo maaseudun hyvinvointipalvelujen erikoistutkija Mari Kattilakoski. Erityisesti kuntaliitostilanteissa lähipalvelut luvataan usein säilyttää, määrittelemättä kuitenkaan tarkemmin mitä palveluita tarkoitetaan ja mikä on lähellä.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Hyvinvointipalvelut teemaryhmän tekemän selvityksen mukaan lähipalveluiksi luokitellaan usein neuvola, päivähoito, kotipalvelut ja kotisairaanhoito. Myös kaupan ja koulun sijaintia lähellä pidetään tärkeänä.

Lähipalveluiden määrittelyssä etäisyyksiä palveluihin tulee tarkastella sekä kilometreihin että ajalliseen matkaan perustuvina etäisyyksinä. Myös kansalaisten näkemykset tulee ottaa entistä paremmin huomioon lähipalveluiden määrittyessä pitkälti paikallisten olosuhteiden pohjalta.

Lisätietoja: http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/1445/lahipalvelu_selvitys.pdf
*

Sitra selvitti suomalaisten maaseutusuhdetta ja maaseudun kehittämistoiveita - uusille palvelukonsepteille on kysyntää

Suomalaiset toivovat maaseudulta ennen kaikkea luomu- ja lähiruoan parempaa saatavuutta sekä latautumista, virkistystä ja luonnon kohtaamista. Palvelujen uusien toteutustapojen kehittämistä pidetään polttavana kehityskohteena.  

Vastaukset käyvät ilmi Sitran teettämästä barometrista, jonka avulla seurataan suomalaisten suhdetta maaseutuun. MTT:n taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa 2011. Ensimmäisen Maamerkit-barometrin Sitra toteutti syksyllä 2009.  

Usko maaseudun merkitykseen Suomen tulevaisuuden kannalta on vahvistunut vajaassa kahdessa vuodessa. Maaseudun tulevaisuuteen optimistisesti suhtautuvia (31% -> 42%) on kaksi kertaa enemmän kuin pessimistisesti suhtautuvia (32% -> 22%). Vajaa kaksi vuotta sitten molempia oli yhtä paljon. 
– Tulevaisuususko on kasvanut kaikissa ikäryhmissä, mutta voimakkaimmin 25–44-vuotiailla. Samalla suomalaisten usko maaseudun autioitumiseen on romahtanut (68 % -> 31%), kertoo johtaja Eeva Hellström Sitran Maamerkit-ohjelmasta.   

Yhtä aikaa sekä kaupunkilaiseksi että maalaiseksi itsensä kokevia (36 % -> 38 %) on jo yhtä paljon kuin itsensä kaupunkilaiseksi kokevia (40 % -> 39 %). Identiteetit kehittyvät kuitenkin eri ikäluokissa eri suuntaan. Yhä useampi 15–24-vuotias mieltää itsensä kaupunkilaiseksi, kun taas 25–44-vuotiaista entistä useampi on sekä-että -ihminen.  

Toiveet maaseudun tulevaisuudesta ovat yhteneväiset ikäluokasta ja asuinpaikasta riippumatta. Barometrin mukaan suomalaiset ovat laajasti yhtä mieltä siitä, että maaseutu on kaikkia varten ja sitä tulisi kehittää kaikkien suomalaisten tarpeisiin.
– Henkilökohtaisesti suomalaiset odottavat maaseudulta ennen kaikkea tilaa ja rauhaa sekä latautumista ja virkistymistä. Erityisesti nuoret arvioivat nämä tulevaisuudessa tärkeiksi itselleen. Suomalaisten maaseutusuhteen muutokseen liittyy paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden tunnistamiseksi tarvitaan uutta kysyntälähtöistä maaseutuajattelua.  

Barometrin mukaan puolet suomalaisista (50 %) toivoo, että maaseudulla olisi paljon uudenlaista vihreän talouden liiketoimintaa. Erityisesti toivotaan luomu- ja lähiruoan parempaa saatavuutta (64 % vastaajista). Sen sijaan maatalouden tehostumista toivoo ainoastaan 20 prosenttia suomalaisista.
– Näyttää siltä, että erilaisista vihreän talouden lähiratkaisuista toivotaan aitoa vaihtoehtoa keskittämiselle, mutta asian toteutumiseen ei vielä täysin uskota. Suomalaisten toiveiden toteutumista voitaisiin edistää myös maaseutupolitiikan keinoin.  

Hellströmin mukaan maaseudun hyvinvointimerkitys suomalaisille sekä vihreän talouden mahdollisuudet tunnistetaan nykyisessä maaseutupolitiikassa, mutta konkreettiset tavoitteet ja käytännön toimenpiteet laahaavat usein jäljessä. Maaseutua kehitetään edelleen enemmän maaseudun tarjonnan kuin suomalaisten kysynnän näkökulmasta.  

Uusien asukkaiden houkutteleminen maaseudulle, maaseutuelinkeinojen ja palvelujen uusien toteutustapojen kehittäminen sekä tietoliikenneyhteyksien parantaminen tietoyhteiskunnan kehittämiseksi maaseudulla ovat vastaajien mielestä polttavimpia maaseudun kehittämistoimia, puoluekannasta riippumatta. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä taas vastustetaan yli puoluerajojen.  

– Maaseudun kehittämisessä tarvitaan ennen kaikkea uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja, joilla ratkaisut tuodaan kestävästi ja kustannustehokkaasti lähelle ihmistä, joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Myös maankäytön suunnittelulla voitaisiin tukea paremmin ihmislähtöistä vihreää paikallistaloutta ja kestävää hyvinvointia. Tiivistämisen sijaan pitäisi puhua eheyttämisestä tai kestävän maankäytön designista.  

Suurimmat näkemyserot eri puolueiden kannattajien välillä liittyvät maaseutuohjelmien rahoituksen lisäämiseen, johon erityisesti Kokoomuksen kannattajat suhtautuvat muita kielteisemmin. SDP:n ja Kokoomuksen kannattajat suhtautuvat varauksellisesti myös taloudellisen erityistuen osoittamiseen syrjäseudulle. Vihreän talouden ratkaisut ja uudenlainen  liiketoiminta saavat kannatusta erityisesti Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajilta. Keskustan kannattajat korostivat muita enemmän uusien asukkaiden houkuttelua maaseudulle, maaseutuelinkeinojen kehittämistä sekä taloudellista tukea syrjäseuduille.
*

MTK:n maaseutunuoret lupaavat Suomelle vihreää kasvua

MTK:n maaseutunuoret luovuttivat kansanedustajille kymmenkohtaisen vetoomuksen. Maaseutunuoret haluavat nostaa vaalikeskusteluun ja uuden hallituksen ohjelmaan Suomen ruoantuotannon tulevaisuudelle tärkeät vihreän kasvun asiat, jotta maaseudun nuoret yrittäjät pystyvät jatkossakin tuottamaan ruokaa, energiaa, puuta ja monimuotoisia maaseutupalveluita. Vetoomuksen vastaanottivat keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja vihreiden kansanedustajat 11.3.2011 klo 11.30 eduskunnassa.

Suomalaisten ruokaturvan tae on kotimainen ruokaketju ja sen perusta on kannattava maatalous, jota harjoitetaan koko maassa. Kannattava maatalous, korkea osaaminen ja tutkimus ovat edellytyksiä korkeatasoiselle eläinten hyvinvoinnille, elintarviketurvallisuudelle ja -hygienialle sekä maatalouden ympäristöasioiden hoidolle.

Erityisesti maatiloihin ja muuhun yritystoimintaan investoineiden nuorten jaksamisesta tulee huolehtia kaikin keinoin. Kotieläinyrittäjät ovat sidoksissa työhönsä seitsemän päivää viikossa. Yrittäjien työhyvinvointi varmistetaan riittävillä työterveys- ja lomituspalveluilla. Ne pidentävät työuria ja vähentävät myös tapaturmia, ammattitauteja ja työkyvyttömyyttä. 

Maatiloilla toimii jo yli 24 000 maaseutuyritystä, jotka harjoittavat maatalouden ohella muuta yritystoimintaa. Uusiutuvan energian tuotantoketjuun, maaseudun hyvinvointipalveluiden tuottamiseen ja maaseutumatkailuun voi syntyä tuhansia uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Maaseudun yritykset voivat laajentaa toimintaansa ja palkata työvoimaa, kunhan työllistämiskynnystä madalletaan ja huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta.

Maaseudun vihreiden elinkeinojen harjoittajille on elinehto toimia luonnon ja ympäristön parhaaksi. Viljelijät ja metsänomistajat toimivat pitkäjänteisesti ja ylisukupolvien. 

Vihreiden elinkeinojen harjoittajat toimivat koko maassa ja pitävät maan asuttuna. Elinkeinonharjoittajat tarvitsevat peruspalvelut ja toimivat liikenneyhteydet sekä tuotantotoiminnalle välttämättömät laajakaistat. Näistä voivat nauttia myös maaseudulla matkailevat ja lomailevat.

Maaseutunuoret lupaavat pitää maaseudun elävänä ja maiseman hoidettuna sekä hoitaa metsät hyvin ja tuottaa puuta ja energiaa markkinoille. Nuoret lupaavat tuottaa turvallista ruokaa kestävin menetelmin ihmisiä ja eläimiä kunnioittaen sekä käyttää uusiutuvaa kotimaista energiaa aina, kun se on mahdollista ja parantaa tilojen energiatehokkuutta. Maaseutunuoret kehittävät maatilojaan, kuuntelevat kuluttajien toiveita ja etsivät rohkeasti uusia tapoja kotimaisen ruoantuotannon jatkumiseksi.

Maaseutunuorten vetoomus sekä luettelo vetoomuksen vastaanottajista ja luovuttajista sekä kuvat luovutustilaisuudesta osoitteessa http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2011/maaliskuu/fi_FI/maaseutunuorten_vetoomus