Tulosta
  maaliskuu 2011
Liisa Karvonen on 20-vuotias nuori nainen Saarijärveltä. Hän opiskelee toista vuotta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi ja kätilöksi. Liisa on kotikuntansa Saarijärven  kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Hän toimii myös maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry:n hallituksessa. Maaseutu merkitsee hänelle puhdasta luontoa ja ympäristöä.  Maaseutu on Liisalle paikka rauhoittumiseen - se on hänelle koti.

Miksi asut/toimit maaseudulla?

Olen kotoisin maaseutumaisesta kaupungista. Lukioaikaan minut valittiin kaupunginvaltuustoon. Halusin jatkaa kotikuntani kehittämistyötä, vaikka lähdin opiskelemaan lähikaupunkiin. Koen maaseudun kehittämisen, erityisesti Maaseudun kehittämisyhdistys Viisarissa, merkityksellisenä ja konkreettista kehitystä mahdollistavana.

Mitä epäkohtia haluat nostaa esille maaseudulla asumisessa tai yhteiskunnan suhtautumisessa maaseutuun ja miten ne pitäisi korjata?

Vaarana on maaseudun palveluiden heikkeneminen, eikä maaseudun monipuolisia mahdollisuuksia nähdä. Maaseutua tulisi kehittää laajemmassa kuntayhteistyössä, ja palveluiden järjestämisen tulisi olla tiiviimmässä yhteistyötä lähikuntien kesken. Maaseudulla on monenlaista osaamista ja resursseja, esimerkiksi omatoimisuutta ja yhteistyötä lisäämällä myös harvaanasuttujen alueiden palvelut on mahdollista turvata. Palvelut tulee säilyttää myös maaseudulla, mutta siihen tarvitaan yhteistä tahtoa ja esimerkiksi teknologian hyödyntämistä.

Maaseudulla asumisen ja maaseudulta kotoisin olemisen tulisi olla voimavara ja mahdollisuus. Erityisesti nuorten suhtautuminen maaseutuun on turhan usein vähättelevä ”korpea, ei elämää”. Nuorten asenne ja arvot on tärkeä saada maaseutumyönteisemmiksi, niin että nuoret esimerkiksi muualla opiskeltuaan, jos mahdollista, palaisivat kotiseudulleen ja ylläpitäisivät maaseudun tulevaisuutta ja elinvoimaisuutta.

Miten koet pystyväsi vaikuttamaan oman kuntasi asioihin?

Olen päässyt hyvin päätöksentekoon mukaan ja koen, että voin vaikuttaa. Nuorena minua on kannustettu hyvin, vaikka välillä tulee tilanteita, ettei hyviin kehittämisideoihin tartuta, kun ne tulevat nuorelta. Kun saman asian hetken kuluttua nostaa esille jokin toinen taho, siihen suhtaudutaan paremmin.

Mitä omia yhteistoiminnan muotoja maaseudun nuorilla on? Miten ne toimivat?

Omassa kotikunnassani on kunnan kokoon nähden nuorille hyvin vapaa-ajan ohjelmaa. Heidän on mahdollisuus toteuttaa myös omia ideoitaan, esimerkiksi nuorisotoimen kautta. Maaseudulla on tarjolla monenlaisia toimintamahdollisuuksia nuorille, nuoren onkin tärkeä löytää itselleen sopiva yhteisö esimerkiksi koulun, seurakunnan tai yhdistysten toiminnasta. Eri tahojen ja nuorten on tärkeä toimia yhteistyössä, ettei päällekkäisiä toimintoja järjestetä.

Nuorisovaltuuston toimintamahdollisuuksia olen pyrkinyt kehittämään, mutta asia ei ole ainakaan vielä edennyt toivotulla tavalla. Teknologian hyödyntäminen tulee entisestään korostumaan maaseudun nuorten yhteistoiminnassa. Esimerkiksi toimivien laajakaistayhteyksien ulottaminen maaseudun nuorten ja kaikkien muidenkin asukkaiden saataville on välttämätöntä.

Mitä harrastat vapaa-aikanasi?

Suurin osa vapaa-ajastani kuluu luottamustoimien hoitamiseen. Pyrin harrastamaan liikuntaa, lukemaan ja viettämään aikaa ystävieni kanssa, jos aikaa vain jää.