Tulosta
  kesäkuu 2011
*

Mistä löytyy aktiivisten kylien voima toimia – kolmen kyläyhteisön kokemuksia

Kylien aktiivisuudesta puhuttaessa nousee esiin yhteisöllisyyden voima. Kainuussa on tehty pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kylien kehittämistyötä, jotta kaikki yli 120 kyläyhteisöä innostuisivat toimimaan. Korvesta ja valtateiltä kysyi Moisiovaaran ja Ylä-Vieksin kyliltä sekä Hyrynsalmen kirkonkylältä, mistä ne ovat aktiivisuutensa löytäneet. Kylät nostivat haastattelussa vahvasti esiin yhteisen vastuuntunnon, kotiseuturakkauden ja voimakkaan itsetunnon omaavat kyläläiset. Aktiivisimmillaan toiminta on yhteisen uhkan edessä.


Poes eestä, oon Moesseesta – kyläläisten hyvä itsetunto ja avoimuus perustana toiminnalle


Moisiovaara on aktiivinen kylä Hyrynsalmen itäosassa. Kylällä on koulu, mutta kauppa lopetti toimintansa muutama vuosi sitten. Kylä on halunnut profiloitua harvaan asutun maaseudun palvelukyläksi ja on Palvelukylä Moisiovaara -hankkeen kautta kartoittanut alueen palvelutarpeita ja palvelujen tuottamisen mahdollisuuksia. Mm. kyläkauppapalvelut halutaan saada kylälle takaisin.  Moisiovaaran kylällä on noin 600 asukkaan toiminta-alue, johon kuuluu kyliä myös naapurikunnista. Kaikki vaikutusalueen kylät ovat kaukana kuntakeskusten tarjoamista palveluista.

Moisiovaarasta kommentoimassa olivat kyläyhdistyksestä puheenjohtaja Marja-Leena Heikkinen,  Seppo Heikkinen sekä hankevetäjä Eija Kemppainen:
  • Kylällä käydään avointa keskustelua ja ollaan ennakkoluulottomia ja suvaitsevaisia uusia ideoita kohtaan.
  • Uhkat ovat aina aktivoineet kyläläisiä toimimaan ja toisaalta realistisuus ja kyläläisten tarpeisiin vastaaminen ovat luoneet uskottavuutta.
  • Kylän vahva naisenergia.
  • Kyläläisten vahva itsetunto, josta kertoo jo kylän vanha sanonta ”Poes eestä, oon Moesseesta”.
Edellisen 10 vuotta sitten toteutetun projektin tuloksena kylälle jäi elämään kuukausittainen palvelupäivä. Tavoite on, että myös meneillään olevasta projektista jää jotain konkreettista elämään.

Kotiseuturakkaus, aikaisempien sukupolvien esimerkki vaikuttamisesta ja vastuu lähimmäisestä vievät Vieksiä eteenpäin

Ylä-Vieksin kylällä on jo yli 100 vuoden perinteet aktiivisesta vaikuttamisesta. Yrittäjyys, urheilu ja Vesantalo kokoontumis- ja tanssipaikkana ovat hioneet kyläläisiä aktiivisiksi toimijoiksi. Kylällä on noin 140 vakituista asukasta ja yhtä paljon kesäasukkaita.  Yhteistyötä halutaan tehdä myös naapurikylien kanssa. Kylällä on kauppa ja baari, mutta koulu puuttuu. Kylän aktiivinen toiminta on saanut myös kylältä poismuuttaneet ”ulkovieksiläiset” mukaan tuomaan osaamistaan ja verkostojaan kylän kehittämisen hyväksi.  Kylä haluaa kehittää palvelujaan yhteistyössä Kainuun maakuntakuntayhtymän sote-puolen kanssa, kiinnittää huomion kylän perinteeseen, korjata Vesan talon uuteen uskoon ja toimia aktiivisena kansalaisvaikuttajana kylään liittyvissä asioissa. Mm. näihin kysymyksiin vastaa kolmen seuraavan vuoden ajalle suunniteltu WiexiVie-hanke.

Korvesta ja valtateiltä halusi tietää, mikä tekee sekä kyläläisistä että sieltä poismuuttaneista aktiivisia toimijoita.  Seuraavat kommentit ovat kyläyhdistyksestä puheenjohtaja Eeva Kyllöseltä ja Timo Niskaselta sekä hankesihteeri Mari Haloselta:
  • Kyläläiset ovat kotiseuturakkaita, sitkeitä, sisukkaita, rehellisiä, luontevia ja hiomattomia ihmisiä, jotka ovat tottuneet pitämään huolta myös yhteisistä asioista.
  • Kylällä on totuttu ottamaan vastuuta muista ihmisistä ja mm. huoli vanhusten selviämisestä mahdollisimman pitkään kotonaan johti kehittämishankkeeseen. Viestinä asukkailta on tullut, että tarvitaan kyläläisten puolesta puhujia.
  • Kylän henki voidaan tiivistää lauseeseen ”periksi ei anneta”.
  • Uutena asukkaana kylälle muuttanut Mari Halonen kuvaili kyläläisiä huomioon ottaviksi, auttavaisiksi, konstailemattomiksi ja aidosti mukaviksi ihmisiksi.
Lisää tietoa Vieksistä löytyy osoitteesta www.vieksi.fi.

Hyrynsalmen kirkonkylän kyläyhdistys aktivoitui Iskun talon remontin myötä

Hyrynsalmen Kirkonkylän kyläyhdistys sai kaikkien aikojen ensimmäinen ”Hyvän korjauksen" -tunnustuspalkinnon Suomen Kotiseutuliitolta. Palkinto on tunnustus Iskun talon säilyttämisestä ja peruskorjauksesta.Vuonna 1960 rakennettu tanssi- ja urheilutalo - Iskun talo - oli vielä 2000-luvun alussa purku-uhan alla. Asukkaiden yhteisen tahdon ja ponnistelujen kautta talo saatiin kunnostettua. Rakennuksen säilymisen ohella korjaus on luonut optimismia ja yhteen hiileen puhaltamisen henkeä kyläläisissä.

Kyläyhdistyksen johtokunnan mielestä kirkonkylältä löytyy kuitenkin vielä paljon ”Mitä se hyvejää”-ilmapiiriä. Kyläyhdistyksen aktiivivaikuttajien kesken kuitenkin valitsee voimakas eteenpäin pyrkimisen meininki. Tässä muutamia kommentteja:
  • Kylätalo Iskun remontissa on hiki virrannut kuin vuolaat kosket Emäjoella muinoin.
  • Kyläyhdistys on toiminut moottorina, kun on järjestetty tapahtumia yhdessä muiden yhdistysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Ongelmana on ainoastaan ollut, kuinka saadaan kyläläisten passiivinen enemmistö vauvasta vaariin mukaan toimintaan ja kuinka huolehditaan kyläaktiivien jaksamisesta.
  • Kylätalo Isku, kyläläisten toimintakeskus, on valmis, mutta nyt kyläyhdistyksen toiminnassa on vasta tosi näytön paikka. Menestyminen vaatii lisää vastuun kantajia ja onnistumisia. Onnistumiset tuovat uusia onnistumisia ja työtä on paljon. Virheistä otetaan opiksi. Se on viisauden alku.
Kirkonkyläläisten reseptinä on sopiva annos sisua, peräksi antamattomuutta, jääräpäisyyttä, ripaus luovaa hulluutta, tynnyrillinen hikeä ja vähän kyyneleitä ja runsas kourallinen hurttia huumoria.

kirjoittaja Tarja Lukkari, Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä