Tulosta
  kesäkuu 2011
*

Yhteisöllisyys kylätoiminnan perustana: Case Nakertaja-Hetteenmäki, Kajaani

Yhteisöllisyydellä ei ole yhtä selkeää määritelmää. Kylätoiminnan näkökulmasta keskeisinä elementteinä pidetään (1) asukkaiden osallistumista, (2) tasaveroisuutta toimijoiden kesken, (3) erilaisuuden hyväksymistä, (4) yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä (5) kotiseutuhenkeä, jossa kylä ei ole pelkkä nukkumapaikka vaan kotiseutu, jonka eteen on valmis tekemään töitä - tahtoa toimia yhdessä.

Nakertaja Hetteenmäen kylän yhteisöllisyyden taustalla on historiallinen tapa toimia yhdessä. 1900-luvun alkuaikoina kylällä jouduttiin toimimaan itse, koska muutoin monia palveluita ei saatu järjestymään. Tuolloin perustettiin mm. 14 erilaista osuuskuntaa ja järjestöä, joiden avulla kyläläiset omatoimisesti tuottivat palveluita. Esimerkkinä näistä mainittakoon tiekunnat, kauppaosuuskunnat, sähköosuuskunta ja puhelinosuuskunta. Osuuskuntien lakkauttamisen jälkeen alueelle muodostui toimintatyhjiö ja vuonna 1982 perustettiin asioita hoitamaan Nakertajan kyläyhdistys, myöhemmin toiminta-alueen laajenemisen myötä Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry.

Vuonna 1990 kyläyhdistys lähti mukaan yhteissuunnittelukokeiluun, jossa tavoitteena oli yhdessä kylän asukkaiden, Kajaanin kaupungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa tasavertaisesti laatia alueen kehittämissuunnitelma ja sitoutua sen toteuttamiseen.  Yhteissuunnittelua varten saimme koulutusta yli 20 iltaa, joissa opiskelimme vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteissuunnittelun perusteita ja loimme polun, miten kylän suunnitelma saataisiin yhdessä toteutettua ja erityisesti miten toimenpiteet vietäisiin käytännön toteutukseen.  Käytännön yhteissuunnitteluun osallistui kylän asukkaista yli 50 henkilöä.  Opimme toimimaan yhdessä, kunnioittamaan erilaisuutta, suvaitsemaan.

Yhteissuunnittelu, yhteisöllisyys on edelleen pohjana tämän päivän yhteisölliselle arkipäivän työlle. Se on perustyökalu toteuttaa asioita ja erityisesti sillä varmistetaan se, että asioita saadaan vietyä osaksi arkipäivän toimintoja. Toiminta on vuosien myötä kehittynyt moderniksi kylätoiminnaksi, jossa työtä tehdään niin palkatun kuin vapaaehtoistyön voimin. Toiminta on laajentunut kylän alueella tapahtuneesta toiminnasta maakunnalliseksi ja kansalliseksi toiminnaksi. Kyläkonsernissa on mukana kaksi yhdistystä ja yksi kyläyhdistyksen omistama yritys.  Liikevaihto yltää tällä hetkellä yli miljoonaan euroon.  Perusajatuksena toiminnassa on, että tuotetaan hyviä palveluita kainuulaisille ja saatu tulos käytetään lyhentämättömänä kylän hyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen.

Toiminnan perustana on palkatun työn lisäksi edelleen yhteisöllisyys, joka on vuosien myötä muuttanut muotoaan. Yhteisöllisyys näkyy järjestötoiminnan luottamustoimintana; kehittäjäverkostona; seniorien, nuorten ja muiden ikäryhmien vapaaehtoistyönä tapahtumissa; tempauksissa; toisistamme huolehtimisessa jne.   Yhteistyön ja yhteisöllisyyden avulla halveksitusta kylästä on vuosien myötä kehittynyt vetovoimainen ja haluttu kylä. Asukasmäärä on kolminkertaistunut 1980-luvulta tähän päivään.

Lisätietoja Nakertaja-Hetteenmäestä:  www.nakertaja.net

Veli-Matti Karppinen
kyläyhdistyksen puheenjohtaja