Tulosta
 

Korvesta ja valtateiltä 2/2011 teemana: Yhteisöllisyys

kesäkuu 2011

Pääkirjoitus

*

Julkiset kumppanuusasenteet bottom-up!

Julkisen sektorin palvelumurros ja väestön muuttuvat palvelutarpeet ovat jo pitkään nostaneet keskusteluun kolmannen sektorin tärkeät toimijaroolit ja vapaaehtoistyön. Varsinkin poliittisessa keskustelussa paikallisyhteisöjen ja järjestöjen varaan lasketaan monenlaisia palvelutehtäviä, joita ei kuitenkaan tarkemmin osata tai haluta yksilöidä. Tarve tehdä asioita julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä on kiistaton, mutta toteutukset ovat kaikkea muuta kuin ongelmattomia.Lue lisää >>

Harva Harakka

*

Syrjäisen maaseudun näkymättömät yhteisöt

Vielä 1990-luvulla Suomen maaseutupolitiikassa tyypiteltiin maaseutualueet kaupunkien läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja syrjäiseen maaseutuun. 2000-luvulla syrjäistä maaseutua ei enää pidetty poliittisesti korrektina käsitteenä. Lue lisää >>

Kirkot harvaan asutulla maaseudulla Kirkko maaseudulla - elämä jatkuu

*

Kirkot harvaan asutulla maaseudulla

Kirkolla on merkittävä rooli harvaan asutulla maaseudulla. Seurakunnat toimivat omina avoimina yhteisöinään. Seurakunnan työntekijät – (rajaseutu)papit, diakonissat -  tulevat tutuiksi ihmisten arjen turvaamisessa paitsi kuuntelemalla,  tarjoamalla myös ihan konkreettistakin apua. Monilla alueilla on rikkautena sekä evankelisluterilainen että ortodoksinen seurakunta, jotka toimivat omalla tavallaan, mutta välittävät ihmisille toinen toisistaan välittämisen sanomaa.  Lue lisää >>
*

Verkostojen ytimessä ovat kehittämisyhteisöt - Tutkijan näkökulma yhteisöllisyyteen

Yhteisöllisyydestä on vaarassa tulla turha hokema. Sen sijaan pitäisi puhua kehittämisyhteisöistä ja niiden erityispiirteistä. Perustelen tätä omasta maaseutusosiologin näkökulmastani. En voi olla ärsyyntymättä, kun kuulen sanan "yhteisöllisyys".  Lue lisää >>
*

Ortodoksiseurakunnissa akuutti jaakobinpaini Monta rautaa kiinni sysissä – mutta vain yksi vasaramies

Harvaan asutuissa maamme itärajan maaseutukunnissa ja -kaupungeissa toimii evankelis-luterilaisten elinten rinnalla myös toisen kansankirkkomme ortodoksisia seurakuntia.  Suomen ortodoksinen kirkko on historiallisista syistä erityisesti näillä väljästi asutuilla seuduilla merkittävä ja aktiivinen toimija. Lue lisää >>

Yhteisöllisyyttä kylillä

*

Yhteisöllisyys kylätoiminnan perustana: Case Nakertaja-Hetteenmäki, Kajaani

Etelä-Pohjanmaan 4H-piirin alueella työllistettiin viime vuonna kahdeksansataa nuorta. Moni maaseudun nuori löysi itsestään yrittäjän. Uusia 4H-yrityksiä syntyi kahdeksantoista.  Lue lisää >>

Seminaarin satoa

*

Muutoksen tuulia maaseudulla –Suomen maaseutu 2030?

Kysymykseen ”onko maaseudulla tulevaisuutta?” etsittiin vastauksia Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän ja Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän yhteistyössä järjestämässä seminaarissa. Alustukset, paneelikeskustelu ja keskustelu keskittyivät kansalaisdemokratiaan, kuntaliitoksiin ja uusiin palvelutuotannon mahdollisuuksiin. Lue lisää >>
*

Kulttuurista rahoitus palveluille – esimerkkinä Eskolan kylä

Eskolan kylä Keski-Pohjanmaalla Kannuksen kaupungissa on n. 400 asukkaan taajama.Kylällä on pitkä kolmenkymmenen vuoden mittainen kokemus paikallisesta kehittämisestä. Kylän kehittäminen on aina perustunut kylän historian hyödyntämiseen, käytännön tekoihin ja sitä kautta käytännön yhteisöllisyyteen. Lue lisää >>

Rahoittajan näkökulmasta

*

Yhteisöllinen kehittäminen – hanketoiminnan tuoma ulottuvuus

Hanketoiminnan tultua keskeiseksi kehittämistyön välineeksi EU-jäsenyyden myötä, ovat yhteisölliset hankkeet eri muodoissaan osoittautuneet maaseudun paikallisessa kehittämisessä käyttökelpoisiksi ja hyviäkin tuloksia tuottaviksi. Lue lisää >>
*

Onko arjen turvaaminen kylillä yhteisöllinen tehtävämme?

Elma-mummon ja Tauno-vaarin nuoruus kului turvallisessa kyläyhteisössä, suvun ja naapureiden huomassa. Naapurissa pistäytyminen ilman asiaa oli ihan normaalia ja jokapäiväistä. Me elämme kuitenkin yhteiskunnassa, jossa arvomaailma ja yhteiskunnan vaatimukset ovat muuttuneet ja kylissäkään yhteisöllinen huoma ei ole enää päivänselvyys.   Lue lisää >>

HAMA-uutiset

*

Mistä löytyy aktiivisten kylien voima toimia – kolmen kyläyhteisön kokemuksia

Kylien aktiivisuudesta puhuttaessa nousee esiin yhteisöllisyyden voima. Kainuussa on tehty pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kylien kehittämistyötä, jotta kaikki yli 120 kyläyhteisöä innostuisivat toimimaan. Korvesta ja valtateiltä kysyi Moisiovaaran, Ylä-Vieksin ja Hyrynsalmen kirkonkylältä, mistä ne ovat aktiivisuutensa löytäneet. Kylät nostivat haastattelussa vahvasti esiin yhteisen vastuuntunnon, kotiseuturakkauden ja voimakkaan itsetunnon omaavat kyläläiset. Aktiivisimmillaan toiminta on yhteisen uhkan edessä. Lue lisää >>
*

Arkisto