Tulosta
 
*

Kuntauudistusta viedään eteenpäin sosiaali- ja terveyspalvelu vetoisesti – Mihin unohtui elinvoima?

Hallitusohjelman mukaan Suomessa toteutetaan nyt laaja kuntauudistus, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Ohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja. Lisäksi vahvan peruskunnan kriteerinä mainitaan elinkeinopolitiikka, kehittämistyö sekä toimenpiteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi.

Harvaan asutulla maaseudulla pienenkin kunnan on pystyttävä luomaan elinvoimaa, koska paikallisille ihmisille tämä alue on niin työssäkäynnin kuin asioinninkin osalta kaikista tärkein. Tässä lehdessä esitellään koko joukko harvaan asutulla maaseudulla toimivia yrityksiä. Yrityksien takana ovat ihmiset, jotka tuovat esille myös sen, mikä merkitys yrityksen toiminnalle on peruspalveluilla, liikenneyhteyksillä ja ympäristöllä. Myös luottamus julkisten toimijoiden ja yritysten välillä on tärkeää.

Voidaan väittää, että suuri vahva peruskunta pystyisi tuottamaan myös entisten pienten kuntien palvelut, mutta kokemus kuntaliitoksista on osoittanut, että palvelut pyritään keskittämään sinne, missä suurin osa ihmisistä asuu. Maaseudulle tarjotaan vaihtoehdoksi niin sanottua hallittua alasajoa. Onko yrityksillä halua jäädä alueille, joista julkinen valta ja palvelut vetäytyvät? Millaisia kumppanuuksia jatkossa tarjotaan harvaan asutun maaseudun yrityksille kun toimijat ovat keskuksissa? Kenellä on intressi kehittää näitä alueita, jos päätöksentekijät itsekin asuvat keskuksissa?

Suomalaista kuntarakennetta viedään eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuolto vetoisesti, vaikka juuri kunnan elinvoimaisuudella on harvaan asutulla alueella todella suuri merkitys. Kunnalla on muitakin tarkoituksia kuin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Näihin kuuluu mm. peruskoulu, varhaiskasvatus, vapaa-ajan palvelut, elinkeinojen kehittäminen, kaavoitus ja yleinen viihtyisyydestä huolehtiminen. Mikäli paikallistalous nilkuttaa, katoavat työpaikat ja vaihtoehtona on joko työttömyys tai poismuutto. Yrittämiselle jää yhä vaikeampi toimintaympäristö, mikäli tukipalveluita ei ole, tiestö ja julkisen liikenteen verkosto rapautuvat ja kumppanit ovat kaukana. Monipuolinen yrityskanta tuo harvaan asutulle kunnalle vahvuutta: verotuloja ja työpaikkoja.

Harvaan asutuille kunnille on tärkeää, että siellä paikallisesti kerätyt verotulot käytetään paikallisten ihmisten hyvinvointiin ja paikallistalouden rattaiden pyörittämiseen. Mikäli jatkossa päätösvalta annetaan muille tai se otetaan pois, vaikuttamisen mahdollisuudet paikalliseen elinvoimaan käyvät niukoiksi. Emme me enää hevoskyydillä täällä harvaan asutulla alueella kulje, mutta kyllä kunta ja kylä yhteisöinä ja lähidemokratian toteuttajina ovat meille tärkeitä siitä huolimatta. Täällä me itse päätämme, ehkä jonkun mielestä pienistä mutta meille suurista asioista. Rajat eivät ole itsetarkoitus, mutta oikeus päättää omista asioista; sillä on suuri merkitys.

Kirjoittaja: Tytti Määttä, Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän pj