Tulosta
 

HAMA-uutisia

*

Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän painotuksia vuosille 2012-2014

Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä painottaa tulevassa toiminnassaan erityisesti

1) nopeiden tietoliikenneyhteyksien saamista harvaan asutulle maaseudulle,

2) paikallisten ratkaisujen merkitystä ja hyvien käytäntöjen levittämistä,

3) maaseudun palvelujen kehittämistä sekä

4) harvaan asutun maaseudun näkökulman saamista tulevan EU-kauden ohjelmiin.

*

Palvelukeskuksia maaseudulle turvaamaan palveluja

PALKE-hanke (Palvelukeskukset maaseutualueille) on tukemassa kolmen maaseudun palvelukeskuksen käynnistämistä Kainuussa. Ruhtinansalmen kylä (Suomussalmi), Moisiovaaran kylä (Hyrynsalmi) ja Tipasojan kylä (Sotkamo) ovat laatineet hankkeen tuella suunnitelmat palvelukeskuksille ja perustaneet osuuskunnat vastaamaan palvelukeskusten toiminnasta. PALKE-hankkeesta vastaa Kainuun Nuotta ry. Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä on tarkoitus levittää jatkossa muualle Suomeen.
*

Paikallistoiminnan turvapäivät - Vauhtia kylien turvallisuuden kehittämiselle

Sisäasiainministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen Kylätoiminta ry ja Keski-Suomen Kylät ry järjestivät 27. – 28.10.2011 Jyväskylässä seminaarin kylien turvallisuustyön vauhdittamiseksi.  Turvapäivien lopuksi päätettiin käynnistää kylien turvallisuuden hyvien käytäntöjen ja mallien kerääminen, jotta hyvät käytännöt saadaan levitettyä laajemmalle. Tavoitteena on, että hyviä käytäntöjä voitaisiin esitellä seuraavilla Kuntamarkkinoilla. Hyvien käytäntöjen kokoamisen kautta sekä viranomaiset että kylien edustajat saavat laajasti tietoa siitä, miten kylien turvallisuutta voidaan kehittää ja miten sitä on käytännössä tehty. Hyvät käytännöt -oppaassa tullaan kuvaamaan myös sitä, miten kylien turvallisuustyö on kytketty kuntien turvallisuussuunnitteluun. Turvapäivien päätteeksi päätettiin kutsua ensi kesänä kokoon kylätoimijoiden verkosto kylien turvallisuustyön edistämiseksi.

Lisää päivien sisällöstä
*

HAMA-teemaryhmä odottaa paljon tulevalta Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmalta

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 22.8.2011 työryhmän valmistelemaan ohjelmaa Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi. Sen puheenjohtajaksi kutsuttiin kansanedustaja Jouni Backman. Työryhmän tulee valmistella hallitusohjelmassa mainittu kehittämisohjelma vuoden 2012 loppuun mennessä.

Itä- ja Pohjois-Suomessa etäisyydet ja harva asutus ovat suuria haasteita elinkeinotoiminnan ja aluerakenteen kehittämiselle. Toisaalta alueella on runsaasti muun muassa metsä-, mineraali- ja muita luonnonvaroja, joiden merkitys globaalissa taloudessa on voimakkaassa kasvussa. Myös alueen erityisolot tarjoavat suuria mahdollisuuksia esimerkiksi matkailun sekä talvi- ja kylmäteknologian kehittämiselle. Alueiden elinvoimaisuutta voidaan vahvistaa hyödyntämällä Norjan, Ruotsin ja erityisesti Venäjän lähialueita. 


Voimavarojen hyödyntäminen ja potentiaalin käyttöönotto edellyttävät selkeää strategiaa ja erityistoimia.

Laadittavassa ohjelmassa määritellään strategia ja toimenpiteet Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan rooli tässä työssä. Ohjelman tulee ohjata selkeästi ja vahvasti sekä kansallisella että EU-rahoituksella tapahtuvaa alueellista kehittämistä Itä- ja Pohjois-Suomessa vuonna 2014 alkavalla ohjelmakaudella.

Työryhmän jäsenet edustavat alueen elinkeinoelämää, tutkimus- ja koulutuslaitoksia, hallinnon edustajia sekä muita paikallisia toimijoita. Siihen kuuluvat arktinen suurlähettiläs Hannu Halinen ulkoasiainministeriöstä, Lappset Oy:n toimitusjohtaja Johanna Ikäheimo, europarlamentaarikko Riikka Manner, Kittilän kunnanjohtaja Anna Mäkelä, Aker Arcticin toimitusjohtaja Mikko Niini, konsultti Arto Ojala, Rukakeskus Oy:n ja Pyhätunturi Oy:n toimitusjohtaja Miia Porkkala, oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano, kansanedustaja Juha Sipilä, Pohjolan Myllyn toimitusjohtaja Juha Tanskanen, kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitosta, kehittämisjohtaja Marko Varajärvi Lapin liitosta, rehtori Perttu Vartiainen Itä-Suomen yliopistosta, tutkimusprofessori Leena Yliniemi Oulun yliopistosta ja rehtori Mauri Ylä-Kotola Lapin yliopistosta. Työryhmän pääsihteeriksi määrättiin aluekehitysjohtaja Janne Antikainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Työryhmä hyödyntää työssään aiemmin valmistuneita Lappi-työryhmän ehdotuksia ja pohjoisen harvaan asuttujen alueiden toimijoiden yhteistyössä keräämää aineistoa ja linjauksia sekä Itä-Suomen neuvottelukunnan valmistelemaa aineistoa.

Lisätiedot:
•    elinkeinoministerin erityisavustaja Mikko Kortelainen, puh. 050 301 8334
•    kansanedustaja Jouni Backman, puh. 040 588 2560 (työryhmän puheenjohtaja)
•    aluekehitysjohtaja Janne Antikainen, TEM, puh. 040 764 1829 (työryhmän pääsihteeri)

*

Itä- ja Pohjois-Suomi ohjelman ideointia Suomussalmella 19.11.2011

Itä- ja Pohjois-Suomi työryhmän jäsen kansanedustaja Juha Sipilän mukaan työryhmän tavoitteena on löytää 1-3 hyvää uutta ideaa Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi. Alustuksessaan hän nosti esiin mm. Venäjän mahdollisuuksien hyödyntämisen, matkailun mahdollisuudet, pohjoisen kautta Saksaan rakennettavan kaasuputken, energiaomavaraiset maakunnat ja biopolttoaineiden hajautetun tuotannon. Hän näki, että hajautetusta tuotannosta löytyy uusi kilpailutekijä – se on yksi esimerkki uusista tavoista tehdä asioita yhteistyöllä. Hajauttaa voi energian tuotantoa, koulutusta, työtä, hallintoa, elintarviketuotantoa ja palveluja.

Keskusteluun nousivat mm. EU-vastinrahoihin esitetyt leikkaukset, joista pitäisi luopua; saavutettavuus ja kunnossa olevat liikenneyhteydet; ikäihmisten tutkimuskeskus, luonnonvarojen hyödyntäminen jne. Todettiin, että tarvitaan innovatiivisuutta ja hengenpaloa kaikilla tasoilla.
*

Linjauksia uudelle ohjelmakaudelle

Komissio julkaisi 12.10. nipun esityksiään asetuksiksi tulevalle rahoituskaudelle. Toimenpiteitä on aiempaa vähemmän ja eri rahastojen yhteensovitusta helpotetaan. Tukitoimien väljennys sekä helpotukset pienten hankkeiden ja muun muassa yleiskustannusten käsittelyssä varmasti keventävät hallinnointia. Periaatteessa siis jotain yksinkertaistusta on luvassa. Tiivis kytkentä maatalouden suorien tukien hallinnointiin kuitenkin hirvittää.

Viestintä, neuvonta, yhteistyö, tuotekehitys ja alkavien yritysten tuki koskisi entistä laajempaa joukkoa yrityksiä. Yllättäen myös maaseudun keskisuuret yritykset voisivat nyt olla hyödyn saajina. Vielä joudutaan kuitenkin tekemään työtä, jotta esimerkiksi viriävän bioalan tai erilaisten palvelualan yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimia voidaan oikeasti tukea. Harmillista on, jos 250 hengen yrityksen kehittämistuki jäisi lopullisessa asetuksessa 1 500 euroon.

Metsä- ja puutalous sekä bioenergian tuotanto on noteerattu asetuksessa myös ympäristö- ja materiaalikierron sekä energiatavoitteiden toteuttajina. Tämän lisäksi toivoisi panostusta myös uusiin ja nouseviin aloihin, joilla ei vielä ole tukenaan vakiintuneita järjestelmiä.

EU:n kaikkien rahastojen toimien yhteen sovitus on huomioitava nyt jo ohjelman valmisteluvaiheessa.
Maaseuturahaston kehitystoimet painottuvat nyt erityisen voimakkaasti maatalouteen, viljelijöiden yhteistyön ja elintarvikkeiden lyhyiden lähiketjujen kehittämiseen ja uudistumiseen sekä erityisesti ympäristöosaamisen lisäämiseen. Maatalouden innovaatioiden edistämiseksi on tarkoitus perustaa jopa uusi oma Eurooppa-verkostonsa. Myös maaseutualueiden määrittelyllä tullee olemaan enemmän merkitystä.

Paikallinen kehittäminen, on tulevalla kaudella pakollinen, selkeämpi ja näkyvämpi osa kehittämisen kokonaisuutta. Viisi prosenttia maaseuturahaston rahoituksesta kohdistetaan LEADER-toimiin. Toiminta laajenee myös sillä, että paikallisia strategioita toteutetaan muidenkin rahastojen varoin.
Toimintamallia on parannettu suomalaiseen suuntaan. Toimintaryhmät tarjoavat edelleen pääasiallisen alustan kansainvälisille hankkeille. Toimintaryhmiä haastetaan myös kokoamaan laajempia yhtenäisiä kokonaisuuksia ympäristötoimien toteutukseen.

On tärkeää saada kaikki ohjelman, asetusten ja toimeenpanon kehittämisesitykset valmistelun käyttöön. Osallistukaa keskusteluun!

Yhteyshenkilö: Sirpa Karjalainen, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö

*

Paras-hanke on monipuolistanut sosiaalipalveluita, mutta hankaloittanut saavutettavuutta

THL:n tutkimuksesta käy ilmi, että Paras-uudistuksen myötä kuntalaisten sosiaalipalvelut ovat tulleet monipuolisimmiksi, mutta palvelujen yhtenäistämisen seurauksena joillekin asiakkaalle palvelujen piiriin pääseminen on heikentynyt. Henkilöstön mahdollisuus kehittää erityisosaamista on parantunut.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa (PARAS) on sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu laajentunut suuremmalle väestöpohjalle kuntaliitosten ja yhteistoiminta-alueiden myötä, samalla palvelutuotantoa on koottu isompiin yksiköihin. Asiakkaiden kannalta muutokset ovat sekä myönteisiä että kielteisiä.  

Lisätietoja