Tulosta
 
*

Uudistuvat elinkeinot harvaan asutulla maaseudulla

Harvaan asuttu maaseutu tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisella elinkeinotoiminnalle nyt ja tulevaisuudessa. Täytyy vain tarttua mahdollisuuksiin, uskoa itseensä ja verkostoitua eri toimijoiden kanssa.  Tämän viestin saivat Uudistuvat elinkeinot harvaan asutulla maaseudulla –seminaarin osanottajat sekä paikanpäällä että netti-TV:n kautta.

Hajautettu energiantuotanto on aluetaloudellisesti järkevää

”Energiatuotannon potentiaali on useilla alueilla suurempi kuin tarve” kertoi kehittämispäällikkö Pekka Peura Levón-instituutista , ”Biokaasulaitoksen perustamiseen riittää normaali investointiavustus. Tuotanto sinällään on kannattavaa. Biokaasulaitoksesta syntyy usein sivutuotteena ravinteina, mikä voi lisätä alueellista hyväksyntää (mm. sikala pääsee jätteistään)”.  Keskitetyn  energiantuotantostruktuurin rinnalle voi syntyä hajautettu järjestelmä. Entä jos sama raha pyörisikin omalla alueella energiantuotannossa sen sijaan, että maksetaan energiasta esim. öljyn tuottajamaille?

Kaivostuotanto ja matkailu tuovat uusia asukkaita Kittilään

Kun Kittilän kultakaivoksen työpaikat painottuvat miesvaltaisille teknisille osaamisaloille, ovat matkailussa työmahdollisuudet suurelta osin naisvaltaisia.  Näin on syntynyt edellytykset nuorien perheiden muutolle Kittilään. Uusien työpaikkojen myötä on Kittilään rakennettu toista sataa rivitaloa ja kymmeniä omakotitaloja.  Päiväkodit ja kyläkoulut eivät ole vajaakäytössä, kunnalla on verotulojen kasvun myötä ollut mahdollisuudet tehdä myös tarvittavia uusinvestointeja toimitiloihin. Elinkeinojohtaja Katariina Kinnunen luetteli suurimpana haasteena kaivosalan erityiskoulutuksen saaneen työvoiman saannin.  
Matkailuteemaryhmän sihteeri Nina Vesterisen mukaan matkailu ylläpitää palveluja ja  infrastruktuuria harvaan asutulla maaseudulla. Matkailu on paikkasidonnainen elinkeino – matkailualan työpaikkoja ja paikallista kehittämistyötä ei voida siirtää muihin maihin eikä muille paikkakunnille.

Tukea yrittäjille löytyy

Jarkko Huovinen Suomen kuntaliitosta kertoi, että verkostojen hyödyntäminen on keskeinen osa elinkeinojen kehittämistä. Kunnalla on keskeinen rooli tahtotilan luojana, verkostojen kokoajana ja
osarahoittajana.  Alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa TEM:stä kertoi, että tuki järjestelmää on mahdollista taivuttaa harvaan asutun maaseudun tarpeisiin, mikä on tarvetta. Nyt odotukset kohdistuvat Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelman tuleviin tuloksiin.

Mahdollisuuksia yrittämiseen löytyy – avainsanoina ovat verkostoituminen ja jatkojalostus

Luonnontuotealalla verkottuminen on yhteistä monille alan yrittäjille, samoin yhteistyö matkailuyritysten kanssa kertoi tutkimuskoordinaattori Rainer Peltola MTT:ltä. Suomalaisten luonnontuotteiden potentiaali on valtava, mutta niistä hyödynnetään vain murto-osa. Tarvitaan pitemmälle vietyä arvoketjua, jalostusta.
Maaseutuyrittäjä Martti Mäkelä Pihtiputaan Muurasjärven kylältä painotti yritysten yhteiskuntavastuuta kylän kylänpalvelujen säilymisen osalta: Kun kauppa loppuu, putoaa kiinteistöjen arvo merkittävästi, kylä ei enää kiinnosta esim. vanhuksia. Samalla laskee maatilojen kiinteistöjen arvo myös.
Yrittäjä, lähihoitaja, sosionomi ja eräopas Suvi Saarisen mukaan hyvinvointialalla asiakkaat eivät lopu. Haasteena on pienten toimijoiden verkostoituminen niin, että kunnatkin lähtevät mukaan. Koneyrittäjien liitto ry:n puheenjohtaja yrittäjä Asko Piirainen kertoi, että tulevaisuudessa kasvua tulee olemaan erityisesti energiapuun hankinnassa, metsänhoidossa ja maisemanhoidossa. Suurin uhka on osaavan työvoiman saatavuus.  

On uskottava itseensä ja osaamiseensa

Euroopan historian professori Laura Kolben mukaan suomalaisilla on osaamista, mutta sitä ei osata paketoida, markkinoida ja myydä. Pitäisi olla enemmän uskoa itseemme.  Esimerkiksi osaamista on Suomen kuntajärjestelmä eli  160 vuotta kunnallista itsehallintoa. Kuntien ja kolmannen sektorin toiminta mm. palvelujen tuotannossa pitäisi paketoida ja markkinoida. Myös pääsihteeri Eero Uusitalo korosti loppuyhteenvedossaan  kolmannen sektorin merkitystä.

Seminaarin järjestivät yhteistyössä YTR:n alaiset Harvaan asutun maaseudun, Matkailun, Yrittäjyyden, Luonto- ja maisemapalvelujen sekä Luonnontuotealan teemaryhmät sekä MTK ja Green Care Finland ry.

Kirjoittaja: Tarja Lukkari, Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän erityisasiantuntija