Tulosta
 
*

Kaivostoiminta ja matkailu samalla alueella

Kittilän kunnan elinkeinojohtaja Katariina Kinnunen kertoi "Uudistuvat elinkeinot harvaan asutulla maaseudulla" -seminaarissa, miten yksi maamme suurimmista matkailukeskuksista – Levi – ja kultakaivostoiminta sopeutuvat toisiinsa lappilaisessa kunnassa.  Kinnusen oma tausta paluumuuttajana opinto- ja työkierroksen jälkeen takaisin kotikonnuille on varmasti ollut omiaan helpottamaan kunnan elinkeinotoimen johtamisen haasteissa.

Matkailuala on pitkäaikainen ja merkittävä elinkeino Kittilässä.  Edellytyksistä yksi keskeinen on ollut oma lentokenttä suorine lentoyhteyksineen.  Kenttä tuo runsaasti varsinkin ulkomaalaisia matkailupalvelujen käyttäjiä alueelle.   Matkailun asiakaskunnasta reilu neljännes tulee nykyisin ulkomailta.   Turismin kasvumahdollisuudet nähdään venäläisten ja keskieurooppalaisten osuuksien ja määrien lisääntymisinä.   Palvelutuotantoon syntyneet työpaikat ovat kääntäneet kunnan väestömäärän kasvuun 2000-luvulla.

Kultakaivos on toiminut runsaat viisi vuotta.  Kun kaivoksen työpaikat painottuvat teknisille osaamisaloille ja siten ovat miesvaltaisia, ovat matkailussa työmahdollisuudet suurelta osin naisvaltaisia.  Näin on syntynyt edellytykset nimenomaan nuorien perheiden muutolle Kittilään: perheen työikäisille on monipuolisesti työmahdollisuuksia tarjolla.

Matkailukeskuksen tuntumassa toimivissa ohjelmapalveluyrityksissä saattaa olla todella monipuolisia ammattikombinaatioita: tilalla voidaan harjoittaa porotaloutta, metsänhoitoa, jopa olla kaivoksessa töissä ynnä tarjota elämyksiä porojen parissa!

Kultakaivosyritys on nimeltään Agnico-Eagle Finland.  Työpaikkoja on kaivoksessa nelisen sataa.  Alihankintayrityksissä työllistyy vielä pari sataa lisää.  Kultakaivostoiminnan ja matkailun välille ei ole syntynyt ristiriitoja, koska toiminnot sijaitsevat lyhimmilläänkin 30 kilometrin etäisyydellä toisistaan.  Toiminnasta ei ole aiheutunut saaste- tai muita ympäristöhaittoja.  Kaivospiirin pinta-ala on ainoastaan promillen luokkaa koko Kittilän pinta-alasta.  Koskemattomia ja asumattomia alueita vaellus- ja laturetkiin siis riittää.  Matkailun vetovoimatekijät luonto, hiljaisuus ja rauha eivät vaarannu Kittilän olosuhteissa kaivostoiminnan vuoksi.

Uusien työpaikkojen myötä on Kittilään rakennettu toista sataa rivitaloa ja kymmeniä omakotitaloja.  Päiväkodit ja kyläkoulut eivät ole vajaakäytössä, kunnalla on verotulojen kasvun myötä ollut mahdollisuudet tehdä tarvittavia uusinvestointeja toimitiloihin.

Elinkeinojohtaja Kinnunen luetteli suurimpana haasteena kaivosalan erityiskoulutuksen saaneen työvoiman saannin. 

Aihepiiristä käydyssä keskustelussa todettiin toisenlaiset vaarat Kainuussa olevassa Talvivaaran avokaivoksessa.  Siellä on todettu vesistöhaittoja ja sivutuotteena oleva uraani huolettaa kaivoksen lähiympäristössä asuvaa väestöä.  Talvivaaran laajuus Sotkamon kunnassa on 130 neliökilometriä, jolloin ympäristöhaitat koskettavat laajoja alueita kunnassa.

Kirjoittaja  Tarmo Salo, Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän jäsen