Tulosta
 
*

Luonnontuotealan merkitys kasvaa tulevaisuudessa

Marjastus ja sienestys harrastuksina ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Aikuisväestöstä yli 60 % marjastaa, 46 % kalastaa ja 40 % sienestää. Luontoharrastukset tukevat lähiruoka-ajattelua ja ekologista elämäntapaa.  Ne myös muokkaavat väestön asenteita muun ruoankäytön osalta lähi- ja ympäristöystävällistä tuotantoa arvostaviksi. Marjojen arviolta 30-35 miljoonan kilon kotitalouspoiminta vastaa arvoltaan yli 100 miljoonaa euroa, mikäli ko. marjat ostettaisiin suoraan ensiostajilta tukkuhinnoin. Hyvän sienivuoden yli 10 miljoonan kilon kotitalouspoiminta on tukkuhinnoin arvioituna useita kymmeniä miljoonia euroja.

Marjastus ja sienestys korvaavat hedelmien, kasvisten ja säilykesienten tuontia. Suomi nousi elintason kasvun myötä kahvin ja hedelmien kulutuksen yhdeksi johtavaksi maaksi. Hedelmiä käytämme viisi kertaa enemmän kuin marjoja. Kansantalouden ja ympäristön kannalta on järkevää tasapainottaa marjojen ja hedelmien kulutuksen suhdetta.

Olemme luonnontuotteiden vientimaa. Marjojen kaupallinen poiminta yltää hyvänä vuonna noin 15 miljoonaan kiloon ja vienti 8-9 miljoonaan kiloon. Sienten poiminta yltää hyvänä vuonna 1,5 miljoonaan kiloon ja vienti lähes miljoonaan kiloon. Marjojen ja sienten viennin arvo, ilman jalostettujen tuotteiden vientiä, vaihtelee 20-30 miljoonan euron välillä. Luonnontuotteet työllistävät maaseudulla poimijoita, ensiostajia, majoitus- ja kuljetusyrittäjiä, kauppiaita sekä raaka-aineita jalostavia ja vieviä yrityksiä.  Työllistävää vaikutusta  arvioitaessa ei useinkaan oteta huomioon alihankinnan merkitystä.

Luonnontuoteala on 2000-luvulla ollut voimakkaassa kasvussa. Kasvua tapahtuu sekä elintarvike-, kosmetiikka- että ravintolisätuotannossa. Kasvussa ovat myös luonnontuotteiden kytkeminen matkailuun ja hyvinvointipalveluihin.  Suomalaisten marjojen globaali arvostus edistää myös matkailua ja Suomi-kuvan kehittämistä.  Tehdäänhän Suomen luonnossa paljon vientimaiden yritysten kustantamana TV-ohjelmia ja mainoksia. Maabrändivaltuuskunta ottikin tämän huomioon julkaistessaan raporttinsa vuosi sitten.

Luonnontuotealalla on edelleen kasvumahdollisuuksia ja se työllistää maaseudulla. Metsämarjojen yli 500 miljoonan kilon sato ja sienten yli 1000 miljoonan kilon sato mahdollistavat  yritystoiminnan kasvun.  Jos kysynnän kasvu jatkuu voimakkaana myös marjojen ja sienten poimijahinnat nousevat, samoin vientihinnat. Tämä tuo lisää kilpailukykyä koko markkinaketjulle.

Pidemmälle jalostettuja tuotteita

Tulevaisuuden haasteena on saada muutettua viennin rakennetta pidemmälle jalostettujen tuotteiden suuntaan. Se tuo lisää työtä ja toimeentuloa yrityksille ja niiden työntekijöille. Pidemmälle jalostettujen tuotteiden kehittäminen niche -markkinoille ei ole maassa, jossa omat kotimarkkinat ovat pienet, helppo tehtävä. Kehitys vaatii toteutuakseen panostusta tuotekehitykseen ja markkinointiin. Julkisella rahoituksella ei Suomessa ole juuri tuettu markkinointia. Tässä varmaan Suomen ja EU:n asenne muuttuu, kun ymmärretään, kuinka Pohjois-Amerikka ja Aasia valtaavat Euroopan markkinoita  julkisen tuen avulla.

Arktiset Aromit ry on asettanut luonnontuotealalle visioksi, että luonnontuotteiden ja niistä tehtyjen jalostettujen elintarvikkeiden arvostus ja kysyntä kasvaa Suomessa ja kansainvälisesti. Toiminnan arvoina ovat aitous, pohjoisuus, terveellisyys ja turvallisuus. Yhdistyksen kymmenkunta vuotta sitten laatimat arvot  ovat lähes samat kuin tällä hetkellä kovasti kasvavan ns. LOHAS (Lifestyle of Health and Sustainability) -kuluttajaryhmän arvot.  Myös yhdistyksen marjoja 2 dl tai noin 100 grammaa päivässä -käyttösuositus on  saanut paljon tieteellistä pohjaa uusien marjojen terveysvaikutuksia selvittävien tutkimusten ansiosta.

Luonnontuotealan haasteita on kytkeä se kiinteämmin Suomen matkailun edistämiseen. Myös raaka-aineen talteenotto eettisesti kestävällä tavalla on alalle tärkeää. Varmaan ulkomaisten marjanpoimijoiden olosuhteet meillä ovat jo nyt inhimillisemmät kuin esimerkiksi meillä supermarjana myytävän goji -marjan poimijoilla. Toimintatapoja pitää kuitenkin elintasomaassa korjata niin, että tuotantoketju on kestävällä pohjalla myös raaka-aineen talteenoton osalta.

Kirjoittaja: Simo Moisio, Arktiset Aromit ry, simo.moisio@arktisetaromit.fi, www.arktisetaromit.fi