Tulosta
 

HAMA-UUTISIA

*

Mitä enemmän kulutat, sitä suurempi hiilijalanjälki – asuinpaikasta riippumatta

Aluerakenteella ei ole juurikaan vaikutusta hiilijalanjälkeen, kertoi tutkija Jukka Heinonen Hyvän asumisen maaseutu asuinmaaseutu 2012 –seminaarissa 26.3.2012. Suurin merkittävä hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä on kulutus, joka on kaupunkialueilla suurempaa kuin maaseutualueilla. Yksityisautoilu tuo enemmän päästöjä maaseudulla, mutta sen merkitys kokonaishiilijalanjäljessä on pieni.

Hän kannusti myös säilyttämään vanhaa olemassa olevaa rakennuskantaa, sillä rakennusvaiheessa aiheutuva (rakentaminen, materiaalit) hiilijalanjälki on niin iso, että matalaenergiataloista saatava energiahyöty kulminoituu vasta 50 vuoden päästä verrattuna tavallisiin taloihin.

VTM Jukka Heinonen väitteli 23.3.2012 Aalto-yliopistossa. Väitöskirjan nimi on "The Impacts of Urban Structure and the Related Consumption Patterns on the Carbon Emissions of an Average Consumer", suomennettuna "Aluerakenteen ja asukkaiden kulutustottumusten vaikutukset keskimääräisen asukkaan hiilidioksidipäästöihin". http://www.aalto.fi/fi/current/news/view/2012-03-05/
*

Aluetypologia uusiutuu

Aluetypologiaa uudistetaan parhaillaan. Uudessa luokittelussa tulee lisää luokkia ja myös kaupungit on sisällytetty mukaan: kaupunkialueet, kaupunkiseudun kehysalue, pikkukaupungit, kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu, harvaan asuttu maaseutu ja erämaa. Uusi luokittelu ei ota kantaa, vaan on puhtaasti tilastopohjainen luokittelu. Mukana ei ole negatiivisia muuttujia, eikä luokitus erottele hyvin ja huonosti meneviä alueita.

Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä otti kantaa aluetypologiaan kokouksessaan 5.3. Oulussa:
  • Luokittelussa tulee huomioida nykyistä paremmin alueen palveluvarustus. On myös huomioitava, että  matkailualueilla matkailijat moninkertaistavat väkiluvun, mikä vaikuttaa myös alueen palveluvarustukseen.
  • Kartta kertoo hyvin sen, miten kauas keskusten vaikutus ulottuu. Erilaisilla alueilla tarvitaan erilaista politiikkaa, palvelukeskittymät pitäisi saada paremmin näkyviin. 
  • Pääluokittelun  sisälle voidaan tehdä erilaisia luokkia (mm. Kaivos-Suomi, Matkailu-Suomi, Uusiutuvien energiavarantojen - Suomi,…).
  • Harvaan asutun maaseudun ja ydinmaaseudun välistä luokittelua kannattaa vielä miettiä, ettei harvaan asuttu maaseutu supistu liian pieneksi alueeksi.
  • Politiikan tavoitteena ei ole tehdä hama-alueesta kaupunkia vaan tehdä siitä alue, jossa on hyvä elää.
HAMA-teemaryhmälle 5.3.2012 Ville Helmisen, Kimmo Nurmion ja Antti Rehusen (Suomen Ympäristökeskus) esitettämä esitys löytyy osoitteesta http://dl.dropbox.com/u/22897224/aluetypologia/Aluetypologia_esitys_05032012.pdf.

*

Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä aloitti toimintansa uusiutuneella kokoonpanolla ja uusilla haasteilla

Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä sai uuden toimeksiannon YTR:ltä joulukuussa 2011. Teemaryhmä painottaa toiminnassaan erityisesti seuraavia toimenpiteitä vuosina 2012-2014 unohtamatta kuitenkaan päivitetyn Harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelman muita toimenpiteitä:
  • Valokuidun ja sen myötä sähköisten palvelujen saaminen harvaan asutulle maaseudulle
  • Paikalliset ratkaisut ja niistä löytyneiden hyvien käytäntöjen levittäminen
  • Maaseudun palvelut: teemaryhmä osallistuu Maaseudun palveluohjelman suunnitteluun ja ohjelman valmistuttua sen edistämiseen harvaan asutun maaseudun näkökulmasta
  • EU:n vuosien 2014 - 2020 rahoituskauden sisältöön vaikuttaminen: tavoitteena on, että rahoituskauden ohjelmien sisältö ja niihin varattavat resurssit mahdollistavat harvaan asuttujen maaseutualueiden täysipainoisen kehittämisen ja että harvaan asutun maaseudun asema turvataan julkisen yritysrahoituksen ja yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden osalta.
Toimintamuotoina jatkuvat edelleen vaikuttaminen päätöksentekoon, seminaarit, Korvesta ja valtateiltä verkkolehti sekä  tutustuminen erilaisiin harvaan asutun maaseudun alueisiin.

Kokoonpano 2012-2014:

Puheenjohtaja
Tytti Määttä, kunnanjohtaja, Vaalan kunta, Suomen Kuntaliitto

Verkkolehden päätoimittaja
Varapuheenjohtaja
Tuomo Eronen, kyläasiamies, Pohjois-Karjala

Erityisasiantuntija
Tarja Lukkari, kehittämispäällikkö, Oulun yliopisto, Kajaanin Yliopistokeskus

Jäsenet
Pentti Ekola, asiamies, PARDIA
Rainer Lahti, ylitarkastaja, YM
Arja-Leena Peiponen, toiminnanjohtaja, Viisari ry
Hilkka Laine, Keski-Suomen liitto
Erja Lehikoinen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Katja Ilmarinen, erikoistutkija, THL, Jyväskylän alueyksikkö (äitiysloman/hoitovapaan sijaisena Mari Kattilakoski)
Petra Stenfors, TEM, Alueiden kehittäminen
Reijo Martikainen, ylitarkastaja, MAVI
Anni Rimpiläinen, liikenneneuvos, lvm
Mika Simoska, kunnanjohtaja, Tervola
Kimmo Aalto, asiantuntija, MTK
Ari Rosti, Pinassi Oy, saaristo
*

Uusi työraportti julkisten palveluiden kehittämisestä

http://www.finnish-institute.org.uk/fi/news-archive/369-uusi-tyoeraportti-julkisten-palveluiden-kehittaemisestae

Heli Leinonkosken työraportti, "Service Design - An Approach to Better Public Services? A Civil Servant's View", julkaistiin 5. maaliskuuta 2012 osana Suomen Lontoon instituutin Working Papers -julkaisusarjaa. Leinonkoski on Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta -yksikön talous- ja hallintojohtaja, hän työskenteli Suomen Lontoon instituutissa vierailevana tutkijana keväällä 2011. Tutkijavierailun tavoitteena oli oppia lisää palvelumuotoilun eri osa-aluista ja selvittää, miksi se on tällä hetkellä julkisen sektorin kuuma puheenaihe ja miten sitä on hyödynnetty eri konteksteissa Isossa-Britanniassa.

Työraportti tutkii palvelumuotoilu-konseptia ja pohtii, miten sitä voitaisiin hyödyntää julkisten palveluiden kehittämiseksi. Palvelumuotoilu auttaa palveluiden käyttäjiä määrittelemään ongelman osa-alueet ja tarjoaa työkaluja parhaimman ratkaisun löytämiseksi hyödyntäen viestinnän, visualisoinnin ja yhteiskehittelyn toimintamalleja. Raportin tarkoituksena on lisätä erityisesti julkisen sektorin toimijoiden ymmärrystä palvelumuotoilun menetelmistä ja siitä, miten Service Design -mallia voidaan hyväksikäyttää paremman käyttäjälähtöisen palvelukokemuksen suunnittelussa.

*

Kuljetustuki esitys Harvaan asutun maaseudun teemaryhmältä

Valtioneuvoston asetus alueellisesta kuljetustuesta päättyy vuoden 2013 lopussa, keskustelu kuljetustuen kehittämiseksi pitää käynnistää jo tänä keväänä

Työ- ja elinkeinoministeriön tulee välittömästi perustaa työryhmä valmistelemaan kuljetustuen jatkoa
Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä ja Valtatie 22 yhdistys näkevät poissuljettuna mahdollisuutena sen, että kuljetustuki päättyisi vuoden 2013 lopussa. Sen sijaan nyt tulisi kiireesti ryhtyä suunnittelemaan tulevan lain sisältöä. Uutta lakia valmistelemaan tulee perustaa työryhmä, johon tulee kutsua edustus alueilta.

Ehdotamme, että perustettavaan työryhmään valitaan edustajat myös VT22 yhdistyksestä ja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmästä.

60 % alennus kuljetustukeen on nostanut esille kuljetustuen merkityksen harvaan asuttujen alueiden yritysten kilpailukyvylle. Mielestämme kuljetustuki ei vääristä kilpailua, vaan se on sijainnista johtuvan epäedun pienentäjä. Kuljetustuki on kansallisen politiikan tahtotilakysymys ja Ruotsissa kuljetustuki on kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Kuljetustuki on myös hallittavissa oleva yritystuki, joka ei ohjaa tekemään virheellisiä ja kannattamattomia investointipäätöksiä. Tuella voidaan tukea pääomien hakeutumista myös harvaan asutuille aluille jos alueen muut luontaiset kilpailuedellytykset ovat kunnossa. EU ei ole este kuljetustuelle vaan kyse on kansallisesta poliittisesta tahtotilasta.
*

Aluedemokratiaa ja palvelujen tuotantoa saaristossa kuntaliitosten jälkeen –seminaari 23.5.2012

Aluedemokratiaa ja palvelujen tuotantoa saaristossa kuntaliitosten jälkeen –seminaariin 23.5.2012 klo 9:30 – 16:00. Paikkana on Skärgårdscentrum – Saaristokeskus - Archipelago Centre Korpoström (Korpoströmsvägen 832, Korpoström, http://www.skargardscentret.fi/index_fi.html).

Kuntarakenneuudistus puhututtaa koko Suomessa; esityksen mukaan kuntien määrä laskisi 336:sta kunnasta 70 kuntaan. Kuntaliitoksien osalta keskustelun kohteena ovat erityisesti olleen lähipalvelut ja -demokratia.

Saaristossa Salon ja Paraisten alueella on toteutettu isot kuntaliitokset jo aikaisemmin. Mitä vaikutuksia liitoksilla on ollut pienten kuntien palveluihin ja paikallisdemokratiaan? Millainen kunta voisi parhaiten onnistua palvelujen tuottajana? Mm. näistä asioista keskustellaan 23.5.2012 Korppoossa pidettävässä seminaarissa. Paikalla ovat paikalliset toimijat kertomassa omasta näkökulmastaan, missä on onnistuttu ja missä ei. Valtakunnallisesta näkökulmasta aihetta tarkastelevat tutkimusjohtaja Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta ja tutkija Kari Leinamo Vaasan yliopistossa.

Seminaari on tarkoitettu maaseudun kehittäjille ja tutkijoille, Leader-ryhmille, kylien yhteenliittymille ja paikallisille kylätoimijoille, päättäjille, viranhaltijoille ja luottamushenkilöille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.  Tilaisuus on maksuton. Ohjelma löytyy linkistä:
http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/2180/Ohjelma_23.5.2012.pdf

Seminaarin järjestävät yhteistyössä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän alainen Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä, I samma båt – Samassa veneessä -toimintaryhmä ja Paraisten kaupunki.
Ilmoittautumiset viimeistään 16.5.2012 erityisasiantuntija Tarja Lukkari, puh. 0400 372 082, tarja.lukkari@oulu.fi.

*

Hajautetut järjestelmät –seminaari 11.9.2012 Helsingissä

Ennakkoilmoitus, laita päivämäärä kalenteriin.