Tulosta
 
*

Korvesta ja valtateiltä –lehti haastatteli Ministeri Virkkusta tulevasta kuntarakenneuudistuksesta:

1. Miten kuntauudistus huomioi kaukana kaupunkikeskuksista sijaitsevien pienten maalaiskuntien elinvoimanäkökulman?

Uudistuksessa ei ole yhtään kuntaa jätetty yksin. Ikärakenteen muutos, joka vaikuttaa koko maahamme voimakkaana ensi vuosikymmenellä, koskettaa hyvin voimakkaasti maakuntien reuna-alueita ja niiden pieniä kuntia. Väestömäärän vähenemisen lisäksi väestörakenne ja huoltosuhteet tulevat merkittävästi heikkenemään. Tämä kehitys tuo oman haasteensa myös taloudelle. Uudistuksessa työssäkäynnin ohella on vahvasti tarkasteltu myös pienten maalaiskuntien monesti vahvaa työpaikkaomavaraisuutta. Kunnissa on tehty hyvää yhteistyötä elinkeinotoimessa yrittäjien ja yritysten kanssa ja näkisin, että uudistus vain vahvistaa tätä. On tärkeää säilyttää paikallisia työpaikkoja, jotka ylläpitävät alueen houkuttelevuutta. Nykyrakenteessa kunnat ratkaisevat palveluihin liittyviä ongelmia yksinään tai hankalien keskinäisten neuvottelujen kautta. On tärkeää koota yhteen toimijoita samojen haasteiden suhteen, se tekee myös kolmansien osapuolien mukanaolon helpommaksi.   

 2. Miten uudistuksessa on määritelty tai tullaanko määrittelemään lähipalvelut ja niiden saavutettavuus?

Kunnallishallinnon rakenneryhmän selvityksessä on käyty kattavasti läpi alueellisesti järjestetyt palvelut eri sektoreittain. Mukana on mm. ympäristöterveydenhuollon verkostot, maaseutuhallinto ja elinkeinotoimi. Laajempia hartioita vaativa sosiaali- ja terveyspalveluiden sektori on selvityksessä luonnollisesti vahvasti mukana. Myös ammatillisen koulutuksen järjestämisrakenteet on käyty läpi Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta. Varsinaisista lähipalveluista kirjastotoimen ja kulttuuritoimen kuntakohtainen järjestäminen on ollut mukana. Raportissa yksi näkyvä osa koskee opetuksen edellytyksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käyttänyt kriteerinään 50 syntyneen lapsen vuosikeskiarvon 2008-2010, joka on rajana, jotta peruskoulutus pystytään järjestämään monipuolisesti. Väestökehitys on monessa pienessä kunnassa sellainen, että tämä ei täyty. Kaikilla esitetyillä selvitysalueilla kriteeri kuitenkin täyttyy. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osaltaan myös raportissa arvioinut esimerkiksi lukion ja ammatillisen koulutuksen paikallista järjestäjäverkkoa ja toimintaedellytyksiä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta kuntarakenne ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet sovitetaan yhteen erikseen valmisteltavassa palvelurakenneselvityksessä. 

Suomen kuntaperusteinen järjestelmä on kansainvälisesti vertailtuna hyvä, demokraattinen ja tehokas järjestelmä. Kun vastuu on paikallisilla ihmisillä, asiat hoidetaan vastuullisesti, luotettavasti ja joustavasti, alueen olot huomioiden. Hyviä esimerkkejä tästä ovat perusopetus, jossa Suomen mallilla on saavutettu OECD-vertailussa maailman parhaat oppimistulokset, tai terveydenhuolto, jossa tulokset kansainvälisen arvion mukaan ovat hyvät, vaikka menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat alhaisemmat kuin OECD-maissa keskimäärin.

3. Miten kuntaliitoksien yhteydessä turvataan lähipalvelut kohtuullisen etäisyyden päässä nykyisissä harvaan asutun maaseudun kuntakeskuksissa, jotta alueet pystyvät saamaan osaavaa työvoimaa ja turvaamaan ikääntyvän väestön palvelut?

Kuntaliitoksessa merkityksellisintä on liitoksen toteuttamistapa. Nykyisellä kuntarakenteella ei voida jatkaa, sillä ikärakenteen ja palvelutarpeiden muutokset ovat liian kovat monelle pienelle kunnalle, jotta koko maassa olisi yhdenvertaisesti turvattu peruspalvelut jokaiselle suomalaiselle. Monessa taloudeltaan ja väestöltään haasteellisella selvitysalueella on rakenneryhmän selvityksessä esitetty tehostavaa kuntaliitosta, joka on keino rakentaa toimivampaa kuntaa vastaamaan palvelutarpeen kasvuun. On pystyttävä keskittymään olennaisiin sektoreihin ja kohdentamaan käsipareja juuri avainpalveluihin. Usein käytettävien palveluiden onkin löydyttävä ihmistä läheltä, mutta harvemmin tarvittava palvelu voi olla vähän kauempana. Kuntien henkilöstön tulevien vuosien mittava eläköityminen pitää liitoksissa hyödyntää niin, että hallitut ja sujuvat uudelleenkohdennukset ovat mahdollisia ja syntyneet säästöt voidaan kohdentaa niille sektoreille, joiden resurssitarve on suurin. 
 
4. Mitä hyvää suurilla kaupungeilla on opittavana maaseudun pienistä kunnista?

Moni pienempi kunta on notkea toiminnassaan ja osaa reagoida nopeasti uusiin tilanteisiin. Toimijoiden tuttuus keskenään ja monesti yhteys paikallisiin yrittäjiin on vahvempi. Pienen kunnan toimiva moniarvoinen lähidemokratia on myös malli, jota voi käyttää kaupunginosahallinnon kysymyksiä pohdittaessa. Suurissa kaupungeissa ihmisten suhde omaan valtuutettuun saisi olla sillä arkisella tasolla mikä se monesti pienessä yhteisössä on. Kunta-asiat ovat niin tärkeitä, että dialogin kansalaisten ja heidän valtuuttamiensa välillä saisi olla mahdollisimman tiivistä. Ei siis voida ajatella, että kuntaliitoksissa mennään suurimman mukaan, vaan pienemmillä kunnilla on paljon annettavaa suomalaiselle kuntakentälle. Sitä osaamista on arvostettava!

5. Miten kuntauudistus vaikuttaa paikallisidentiteettiin ja järjestöjen rahoituspohjaan päätöksen siirtyessä kauemmaksi?

En halua ajatella, että kotiseuturakkaus olisi hallinnollinen päätös, vaan oma kotikontu on tärkeä jokaiselle kuntarajoista riippumatta. Omaa paikallisidentiteettiä on tarpeen vaalia myös liitoksen jälkeen. Jo nykyisellään vaikuttaminen tapahtuu laajoissa verkoissa, joissa matka saattaa kulkea kauaskin kotipaikkakunnalta. Myöskään tietotekniikan laajempi hyödyntäminen ei ole mielestäni paikalliselle identiteetille uhka, vaan mahdollisuus. Kuntien suhde järjestöjen rahoitukseen vaihtelee melkoisesti, riippuen kunnan taloudellisesta tilanteesta. Tulevaisuudessa järjestöjen ja kolmannen sektorin rooli vain korostuu. Itselleni järjestötoiminta on hyvin läheistä ja mieluista. Toivoisin, että yhä laajemmin kunta yhdessä järjestöjen kanssa voisi paremmin huolehtia kuntalaisistaan, yhteisöllisyydestä ja palveluista.

Kuva: STT-lehtikuva/valtioneuvoston kanslia