Tulosta
 
*

HYVIÄ KÄYTÖNTÖJÄ: ALUELAUTAKUNTAMALLIN KAUTTA PALVELUJA ROVANIEMEN KYLILLE

Kylien välinen yhteistyö takaa palvelut

Rovaniemen Yläkemijoella on todettu, että kylien väestön vähentyessä lähipalveluja ei voida enää turvata jokaisessa kylässä, vaan palvelutason kehittämiseksi on kyettävä kylien väliseen yhteistyöhön perinteisten kyläidentiteettien sitä estämättä.

Aluelautakunta järjestää palvelut

Yläkemijoen 9 kylän palveluista vastaa 20 vuotta sitten perustettu aluelautakunta.  Aluelautakunnalla on palvelujen tuotantoa varten oma budjetti (v. 2012 2.117.615 euroa). Tällä vuotuisella  määrärahalla aluelautakunta järjestää palvelusopimusten mukaisesti päivähoidon, perusopetuksen, kulttuuri- ja kirjastopalvelut, nuorisopalvelut, kotihoidon, terveysneuvonnan sekä kehittämistoiminnan.

Alueella hoidetaan kiertävänä kotihoidon ja kotisairaanhoidon palveluja. Lääkärin vastaanotto on kerran kuukaudessa, äitiys‐ ja lastenneuvola joka toinen kuukausi, terveydenhoitajan vastaanotto aamupäivisin kolme kertaa viikossa. Yhteistyössä nuorisotoimen ja seurakunnan kanssa ylläpidetään nuorisotila Vantusta. Koulukyytejä, nuorisotilan aukioloaikoja ja ruokailumahdollisuuksia on järjestelty niin, että kauempanakin asuvat nuoret  pääsevät Vantukseen.

Pieniä kyliä, kaukana keskustasta

Yläkemijoki on yksi Rovaniemen viidestä kyläalueesta. Asukkaita oli  1031 vuonna 2010. Väestörakenteen muutos näkyy myös Yläkemijoella. Etäisyys Vanttauskoskelta Rovaniemen keskustaan on noin 50 kilometriä ja kauimmaisilta kylänperiltä Autista ja Pajulammelta noin 80 kilometriä. Yläkemijoella toimii kaksi päivittäistavarakauppaa (toinen Vanttauskoskella, toinen Pirttikoskella), huoltoasema/asiamiesposti/ravintola, kuusi taksiyrittäjää sekä lukuisia muita pienyrityksiä.

Lautakunnassa jäsen jokaiselta kylältä

Aluelautakunnassa on yhdeksän jäsentä — yksi jokaisesta kylästä, riippumatta kylän asukasmäärästä. Jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenet valitaan kyläkokouksissa valtuustokaudeksi kerrallaan. Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksyy jäsenet kyläkokousten esityksestä.

Kehittämistoimintaa

Aluelautakunta myöntää kehittämisbudjetista avustusta muun muassa kylillä toteutettavien kulttuuritapahtumien järjestämiseen, kylätoimikuntien toimintaan, hiihtolatujen kunnossapitoon sekä maksaa toimitilojen vuokria ja infokeskus Siulan toimintaa.

Kotiapukuponki tuoreimpia ideoita

Kotiapukuponki  täydentää kaupungin palvelusetelijärjestelmää.  Aluelautakunta myöntää kotiapukupongilla  taloudellista tukea tilapäistä apua tarvitseville kyläläisille. Sillä voi hankkia esimerkiksi siivous‐, ruoanlaitto‐ ja pyykkipalveluja;  apua kauppa‐, pankki‐ ja apteekkiasiointiin tai puutarha‐, piha‐, lumitöihin, pienimuotoisiin kodin korjaustöihin tai diabeetikkojen jalkojen hoitoon. Lapsiperheet voivat hakea kotiapukuponkia lapsen tai vanhemman sairastuessa.  Kotiapukupongin arvo on 50 % palvelun kokonaishinnasta. Asiakkaalle voidaan kerralla myöntää 200 € arvoinen kuponki.

Pienetkin avustukset kannustavat

Paikalliseen järjestötoimintaan osoitetut avustukset ovat tärkeä kannustin sekä taloudellisesti että henkisesti. Yläkemijoen aluelautakunta päättää  pienistä paikallisista avustuksista, lähellä ja asiantuntevasti, mutta sen lisäksi sillä on käytössään myös muuta kehittämisrahaa. Tämä on ollut Rovaniemellä mahdollista, koska maalaiskunnan ja kaupungin yhdistymisavustusta sekä maalaiskunnan perustaman kylien kehittämissäätiön tuottoa on haluttu käyttää kylien kehittämiseen.

Aluelautakuntamalli laajenee

Vuonna 2012 Rovaniemen kaupunki on osana kaupungin laajempaa lautakuntauudistusta pohtimassa aluelautakuntamallin laajentamista muihinkin Rovaniemen kyliin.

Lisätietoja löytyy tuoreesta Ritva Pihlajan raportista: http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/2055/Rovaniemen_uusi_lahidemokratiamalli.pdf.


Raportin liitteistä löytyy mm. Kotiapukuponki opas

KESKUSTELUA  ALUELAUTAKUNTAMALLIN LAAJENTAMISESTA KOKO SUOMEEN -  Asuinmaaseutu –seminaari 26.3.2012

Täytyykö aluelautakuntien jäsenet valita poliittisin perustein (edustuksellinen demokratia) vai Yläkemijoen tyyliin kansalaisdemokraattisin perustein? Tästä käytiin keskustelua puolesta ja vastaan Asuinmaaseutu –seminaarissa Jyväskylässä.  Aluelautakunnat olisi helpompi saada levitettyä koko Suomeen, mikäli jäsenet valittaisiin poliittisin perustein, vakuutti professori Hannu Katajamäki. Valittujen jäsenten pitäisi kuitenkin asua ao. kylillä. Kylänkehittämisen ja kansalaisten sitoutumisen näkökulmasta taas pidettiin parempana mallia, jossa asukkaat saavat itse valita edustajansa aluelautakuntaan huomioimatta poliittisia suuntauksia. 

Seminaarin jälkeen jäikin pohdittavaksi, löytyykö mallia, jossa molemmat näkökulmat voitaisiin huomioida riittävästi?