Tulosta
 
*

Maaseutuvaikutusten arviointi osana kuntaliitoksia

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen seurauksena syntyy uudenlaisia moniaineksisia kuntia, joissa usein yhdistyvät laajat maaseutualueet ja keskuskaupunki. Laajat kunnat ovat uudenlaisia kokonaisuuksia, joiden laajentunutta alueulottuvuutta on opittava käsittelemään. Maaseutu on tärkeä nähdä laajan kunnan voimavarana ja mahdollisuutena.

Monikuntaliitoksen valmistelussa on keskeistä välttää keskuskaupunkikeskeisyyttä. Lähtökohtana tulee olla suunniteltavan kuntaliitoksen hyvien ja huonojen puolien tasaveroinen arviointi kunnan eri osa-alueiden näkökulmasta. Maaseudun asukkaiden, yritysten ja yhdistysten sekä muiden toimijoiden näkökulma on keskeinen.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) lähti valmistelemaan maaseutuvaikutusten arvioinnin toimintatapaa huomatessaan, että maaseudun erityispiirteitä ja päätösten maaseutuvaikutuksia otetaan usein liian vähän huomioon. Ilmeni tarve konkreettiselle työkalulle, joka auttaa tarkastelemaan eri politiikkatoimien maaseutuvaikutuksia. Tarpeeseen vastatakseen YTR valmisteli erityisesti kansallisen ja aluetason käyttöön tarkistuslistan arvioinnin tueksi. Tarkistuslistaa voi soveltaa myös esimerkiksi kuntaliitostilanteissa.

Maaseutuvaikutusten arvioinnin tavoitteena on vahvistaa myönteisiä maaseutuvaikutuksia ja ehkäistä kielteisiä. Arvioinnin tarkoituksena on 

•    varmistaa, että politiikoissa otetaan huomioon vaikutukset maaseutuun ja maaseudun kehittämisen tavoitteisiin jo ennen päätöksentekoa
•    varmistaa, että päätöksiä tehtäessä otetaan huomioon maaseudulla asuvien, työskentelevien ja vapaa-aikana oleskelevien ihmisten olosuhteet ja tarpeet
•    lisätä tasa-arvoa kaupunki-maaseutu-ulottuvuudella
•    parantaa päätöksentekoa
•    ehkäistä haitallisia maaseutuvaikutuksia ja vähentää niistä aiheutuvien ylimääräisten tukitoimien tarvetta
•    lisätä tietoisuutta maaseutukysymyksissä.

Maaseutuvaikutusten arviointi kannattaa kytkeä osaksi olemassa olevia prosesseja (päätöksenteon valmistelua, toteuttamista ja seurantaa). Se on luontevaa toteuttaa yhtenä näkökulmana muiden vaikutusarvioiden rinnalla. Esimerkiksi suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) on prosessi, johon maaseutuvaikutusten näkökulma soveltuu liitettäväksi.

Arvioinnissa on tärkeä ottaa huomioon erilaiset maaseututyypit, sillä vaikutukset ovat laadultaan ja voimakkuudeltaan erilaisia eri alueilla ja eri puolilla maata. Harvaan asutun maaseudun näkökulma on keskeinen, koska siellä vaikutukset ovat kaikkein merkittävimmät.

Valtioneuvosto antoi 24.2.2011 periaatepäätöksen maaseudun kehittämisestä. Sen mukaan ”Maaseutuvaikutusten arviointi liitetään osaksi kuntaliitosselvityksiä ja liittymissopimuksia.” Vastuutahoina toimenpiteen toteuttajina ovat YTR, ministeriöt, aluehallinto, kunnat ja Kuntaliitto. Tämän nojalla maaseutuvaikutusten arviointi tulisi kytkeä kaikkiin valmisteltaviin kuntaliitoksiin.

Maaseutuvaikutusten arviointia Lohjalla ja Lahdessa

Kuntaliitossuunnittelun yhteydessä maaseutuvaikutusten arvioinnin tiimoilta on toteutettu työpajoja. Esimerkiksi Lohjan Kylät ry järjesti 12.10.2011 asiantuntijatyöpajan, jossa pohdittiin suunnitellun Uusi Lohja -kuntaliitoksen maaseutuvaikutuksia. Kuntaliitos kosketti neljää kuntaa, joista yksi oli kaupunki ja kolme kaupungin läheisen maaseudun kuntaa. Työpajaan osallistui liitoskuntien luottamushenkilöitä, virkamiehiä sekä järjestötoimijoita. Työskentelyn pohjana olivat yhdistymissopimusluonnos ja kuntaliitosselvitys. Teemoina olivat palvelujen järjestäminen, yhdyskuntarakenne, elinvoimaisuus ja toimintaympäristö sekä demokratia ja identiteetti.

Työpajassa todettiin, että yhdistymissopimusluonnos ja kuntaliitosselvitys olivat yleisellä tasolla, eikä niistä ollut mahdollista vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, miten maaseutunäkökulma on suunniteltu huomioitavan Uuden Lohjan alueella. Lisäksi yhdistymissopimusluonnos oli sitova vain vuoden 2015 loppuun, mikä jätti tulevaisuuden auki ja tulevien kuntapäättäjien tahtotilan varaan. Näiden seikkojen vuoksi työpajassa pohdittiin ennen kaikkea sitä, mitä asioita jatkotyössä ja toiminnassa tulisi ottaa maaseudun näkökulmasta huomioon.

Päijät-Hämeen kylät ry järjesti 16.8.2010 asiantuntijatyöpajan, jossa pohdittiin suunnitellun UusiKunta-hankkeen maaseutuvaikutuksia yhdistymissopimuksen ja poliittisen sopimuksen perustalta. Lahden seudulle suunniteltu UusiKunta kosketti hyvin vaihtelevaa yhdeksän kunnan aluetta, johon kuuluivat yksi kaupunki, kolme kaupungin läheisen maaseudun kuntaa, kolme ydinmaaseudun kuntaa sekä kaksi harvaan asutun maaseudun kuntaa. Maantieteellisesti alue oli laaja ja etäisyydet Lahden keskustaan paikoin erittäin pitkät. Työpajan tuloksena todettiin, että UusiKunta-hankkeen suunnitelmissa näkökulma maaseutuun oli kapea ja ymmärrys maaseudun arjesta ja maaseudun kehittämisestä oli vähäinen. Suunnitelmia voitiin tulkita eri tavoin ja moni asia jäi epäselviksi. Yhdistymissopimuksen sitovuus ylsi vain vuoden 2015 loppuun, ja sen jälkeinen aika olisi ollut epävarmaa. Yhdistymishallituksella olisi ollut ratkaiseva rooli käytännön ratkaisujen tekijänä. Jos yhdistymishallitus olisi ollut kaupunkikeskeinen, maaseudun kohtalo olisi ollut epävarma. UusiKunta-hanke ei lopulta toteutunut.

kirjoittaja: ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, TEM