Tulosta
 
*

Posiolainen Pentik Oy menestyvänä käsityöyrityksenä ja harvaanasutun maaseudun kehittämisen avainyrityksenä

Kannattava ja uudistuva yritystoiminta on maaseudun kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden tae. Maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisessä suuret odotukset kohdistuvat yrittäjyyteen ja sen myötä mahdollisesti syntyvään myönteiseen kehittymiskierteeseen. Samanaikaisesti harvaan asutuilla alueilla on monia yrittäjyyden elinkelpoisuutta uhkaavia haasteita. Erityisesti yrittäjyyttä tukevien toisten yritysten ja palveluiden saatavuus, markkinoiden etäisyys sekä tarvittavien pääomien saatavuuden puute voivat suuresti rajoittaa liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Onneksi maaseudulla on myös haasteet voittaneita menestyneitä yrityksiä, joille on ajan myötä muodostunut alueen taloudellisen ja kulttuurisen elinvoimaisuuden kehittämisen näkökulmista avainyrityksen rooli. Useinkin avainyritys on työllistänyt alihankintatoimintansa kautta maaseudun asukkaita jopa useassa sukupolvessa. Avainyrityksessä tunnetaan vastuuta siitä, että elinvoimaisuus ja elämä jatkuisivat maaseudulla. Tarkastelen tässä artikkelissa sitä, kuinka yrittäjästä, joka voittaa nämä haasteet pitkäjänteisellä työllä, liiketoiminnallisella ketteryydellä ja toimivalla kuntakumppanuudella, voi syntyä aluekehityksen kannalta eräänlainen harvaan asutun alueen”Nokia”. Haastattelin artikkelia varten harvaan asutun maaseudun pitkäaikaista ja menestynyttä perheyrittäjää, Pentik Oy:n hallituksen puheenjohtaja Topi Pentikäistä Posiolta, joka valaisee asiaa yrittäjän näkökulmasta.

Posio on tyypillinen harvaan asutun maaseudun kunta, josta nuoret muuttavat pois, palvelut kaikkoavat, maatalous ohenee, uudet työpaikat eivät riitä korvaamaan perinteisten työpaikkojen poistumaa, vanhusväestön määrä lisääntyy ja kunnan taloudellinen kantokyky on kovilla. Maaseudulla ja erityisesti haja-asustusalueella menestyksellisen yrittäjyyden perusta on yrittäjyysmyönteisessä kulttuurissa ja luottamuksellisessa kuntakumppanuudessa.

Posiolainen Pentik Ky aloitti yritystoimintansa Posiolla 1971. Pentikäisen mukaan silloin Posiosta rakennettiin imagollisesti käsityöläisyyteen perustuvaa kotiteollisuuspitäjää. Esimerkiksi keramiikan valmistamiseen tarvittava savi ikään kuinkaivettaisiin tehtaan vierestä, vaikka savi tulikin Etelä-Suomesta ja Englannista. Pentikäisen mukaan Posion kunnan mukana olo on ollut ratkaisevan tärkeää yrityksen jatkuvuudelle ja kasvulle. Luottamuksellisen suhteen rakentaminen vie kuitenkin aikaa. Hän muistaa vielä, kuinka perustamisvaiheessa 1970-luvun alussa posiolaiset ennustivat Esson baarissa konkurssiajankohtaa. Nyt kun ajattelee, niin kuntakumppanuus on ollut tosi tärkeää. Ei olisi ollut mitään mahdollisuutta laajentaa esimerkiksi rakennuksia ilman kunnan tukea. Kunta rakentaa ja yritys lunastaa vähitellen rakennukset itselleen. Vuonna 2006 valmistui logistiikkakeskus, jonka ansiosta Posiolla pyöritettävän keramiikkatehtaan tavarat kuljetetaan parissa päivässä myymälöihin ympäri Suomea ja Pohjoismaita. Huolto ja muut tarvittavat tukipalvelut ostetaan alueen yrityksiltä. Pentikäinen kokeekin, etteivät harvaan asutun maaseudun etäisyydet ole yritykselle ongelma, vaan yritys toimii keskellä kaikkea.

Harvaan asutun maaseudun yrittäjyydelle, etenkin kasvavalle yritykselle, yhden ison haasteen luo maaseudun tyhjeneminen osaavista työntekijöistä.  Myös Pentikillä yrityksen tarvitseman paikallisen osaamisen varmistamiseksi on tehty erilaisia ratkaisuja. Pentikillä on mm. ollut monimuotoista oppisopimuskoulutusta. Posiolla toimi 12 vuotta oma Keramiikkakoulu, jossa keramiikkatyöntekijöitä koulutettiin tehtaan tarpeisiin. Nyt keramiikkakoulu on lakkautettu ja kunta siirsi tarpeettomaksi käyneet kalusteet ja työvälineet lukion käyttöön. Lukiosta tehtiin keramiikkapainotteinen lukio, jonka suorittaneet opiskelijat saavat eräänlaisen keramiikka-ajokortin. Lukiolaisten keramiikkatyöt pääsevät aina vuodeksi näyttelyyn Pentik-mäen näyttelytiloihin matkailijoiden ihailtaviksi. Lahjakkaimmat opiskelijat saavat näin myös meriittiä mahdollisen käsityöläisuran alkuun. Vuonna 2009 avattiin Pentik Galleria, jonka taiteilijoiden töiden kautta uudet ajatukset virtaavat värittämään paikallista kulttuurielämää. Pentik

Pentik Oy on Posion kunnan suurin yksityinen työnantaja. Pentik Oy työllistää posiolaisia myös alihankintayritysten kautta. Lisäksi se luo liiketoimintamahdollisuuksia oheis- ja tukipalveluja tarjoaville yrityksille. Pentik Oy on keramiikkaan ja sisustustavaroihin erikoistunut kauppaketju, jonka liiketoiminnan ”aivokeskus” ja keramiikkatehdas sijaitsevat edelleen Posiolla. Pentik Oy:tä voi hyvällä syyllä pitää Posion avainyrityksenä, joka luo tälle harvaan asutulle alueelle sekä taloudellista, kulttuurillista että sosiaalista hyvinvointia . Pentik-mäki on monipuolinen kulttuuri- ja ostosmatkailukohde, jonka lasikäytävällä yhdistetyt rakennukset muodostavat 2500 neliömetrin laajuisen kokonaisuuden, tehtaanmyymälöineen, museoineen, näyttelyineen ja kahvioineen. Pentik-mäellä vierailee vuosittain yli 100 000 kävijää. Pentik Oy sai Valtakunnallisen Yrittäjäpalkinnon 1987, se palkittiinVuoden Yrityksenä 2007 ja Perheyrittäjänä 2009.

kirjoittaja: Merja Saarela, Hyvinvointiosaamisen tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkimusjohtaja, Hämeen ammattikorkeakoulu