Tulosta
 
*

Kulttuuriyrittäjyys tarvitsee uusia tuulia

Kulttuuriyrittäjyydestä puhuttaessa on tärkeää ajatella käsitettä kokonaisuutena, joka sisältää sekä kulttuurin että liiketoiminnan. Kulttuuriyrittäjä toimii yrittäjänä tullakseen toimeen osaamisellaan. Yleensä hän ei kuitenkaan tavoittele maksimaalista voittoa. Kulttuuriyrittäjä voi myös olla kolmas osapuoli, joka toimii luovan henkilön ja elinkeinoelämän välikätenä, mikä antaa taiteilijalle mahdollisuuden saavuttaa laajemmat markkinat. Tässä tapauksessa organisaatio hankkii toimeksiannon ja kulttuuriyrittäjä tekee luovan työn. Kulttuuriyrittäjyyden kehittämisessä on tunnistettava kaksi erilaista luomisprosessia, joilla on hyvin erilaiset tavoitteet. Toisessa prosessissa muotoilija luo tuotteita tai palveluja asiakkaan tarpeiden ja toivomusten perusteella. Toisessa prosessissa useimmille luovan työn tekijöille on merkityksellistä se, että he voivat harjoittaa luovuuttaan prosessissa, jota ei rajoiteta mitenkään. Tällöin toimintaa rajoittaa vain heidän oma ajattelunsa, ei asiakkaan. On tärkeää, että luovan työn tekijä antaa itselleen luvan panostaa myös hankkeisiin, joissa päätarkoituksena ei ole luoda kannattavuutta, vaan joissa luovuus sinänsä on itsetarkoitus.

Yritysneuvontaan kaivataan muutoksia

Suomalaisen luovan talouden kehityksen haasteita tänä päivänä ovat kulttuuriyrittäjyyteen vaikeasti sopivat, liian monimutkaiset yrityspalvelut, jotka eivät pysty vastaamaan tarpeeseen nopeasti kehittyvillä toimialoilla. Yrityspalvelut eivät vielä tunnista riittävästi immateriaalisen tuotannon ja ansaintalogiikan erityispiirteitä. Kulttuuriyrittäjille suunnatut neuvontapalvelut tuleekin paketoida siten, että ne sopivat paremmin luovan työn toimintaympäristöön.

Luovuuden ja liiketoiminnan paketointia

Suomalaisen luovan talouden kehittämisessä tulee parantaa liiketaloudellista osaamista, yrittäjyysasennetta, sekä yritysten verkostoitumista kansainvälisiin arvoketjuihin. Tekijänoikeuksiin perustuvan liiketoiminnan käynnistäminen on haasteellista, koska luovien alojen yrityksillä ei ole useinkaan riittävästi omia resursseja. Hyvä liiketoimintasuunnitelma ja asiakaslähtöisyys ovat tarpeellisia kaikessa yrittäjyydessä - järkevä kustannusrakenne ja hintataso ohjaavat kannattavuutta.

Sateenvarjo-osuustoiminnasta tuki alkaville kulttuuriyrittäjille

Osuuskunnalla on kaksoisluonne. Se on sekä liikeyritys että henkilöyhteisö, joka antaa mahdollisuuden ottaa huomioon myös jäsentensä sosiaaliset ja kulttuuriset tarpeet. Sateenvarjo-osuuskunnan osakkaina voivat olla yksittäiset henkilöt, yritykset ja rekisteröidyt yhdistykset. Sanansa mukaisesti sateenvarjo antaa osakkaille paremmat mahdollisuudet tuottaa omaa palveluaan joko yksittäisenä henkilönä, yrityksenä tai yhteisönä. Toimintamalli mahdollistaa ns. yhden luukun palvelun asiakkaille. Kaikki osakkaat tuottavat ja markkinoivat palveluita osuuskunnan nimen alla. Suurin hyöty osakkaille muodostuu toimintojen tehokkaasta koordinoinnista, tuotteistamisesta, markkinoinnista ja yhteisestä taloushallinnosta. Sateenvarjo-osuuskunta on verkosto, joka mahdollistaa osakkaiden keskittymisen omaan ydinosaamiseen ja sitä kautta haluttuun toimeentuloon.

Kirjoittaja: Veli-Matti Karppinen, toiminnanjohtaja, tuottaja