Tulosta
 
*

Aina ei tarvitse kaavaa

Maaseudun kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvän puheenvuoron seminaarissa piti Jyväskylän kaupungin aluearkkitehti Julia Virtanen. Jyväskylän kaupunkiin liittyi vuonna 2009 maaseutupaikkakuntia, ja sen vuoksi kaupunki teki rakennuspaikkaselvityksen muutamille uusille alueilleen.

Osallistava alusta lähtien

Selvitystyö tehtiin alueen asukkaita osallistaen. Tällä tavalla pystyttiin saamaan ajankohtaista tietoa alueesta, antamaan osallisille oikeaa tietoa käynnissä olevasta prosessista sekä vähentämään ennakkoluuloja. Prosessin aikana selvisi, että useat asukkaat ovat sivutoimisia yrittäjiä. Lisäksi tietyt pellot ovat erityisen tärkeitä maanviljelylle, jolloin niille ei pitäisi suunnitella asutusta. Selvitystyö antoi tärkeää pohjatietoa Jyväskylän viranomaisille uudesta kaupunginosasta, vaikkei selvitys ollutkaan kaava tai muulla tavalla lainvoimainen.

Kaavan sijaan muita vaihtoehtoja

Kaavan laatiminen vaatii rahaa ja aikaa. On olemassa kevyempiä käyttökelpoisia menetelmiä suunnitella alueen käyttöä, kuten kunnallinen rakennusjärjestys ja kyläyleiskaava. Oleellista on selvittää alueen todellinen rakennuspaine ja menneiden vuosien rakentamismäärä. Voi olla, ettei rakentamista olekaan tapahtunut vuosikymmenen aikana niin paljon kuin oletetaan.

Kun kylään ryhdytään houkuttelemaan uusia asukkaita, on myytävien tonttien oltava valmiina rakentajille. Muutoin voi käydä siten, ettei alueelta löydykään maatansa tonteiksi myyviä maanomistajia. Maaseudulla myytävien tonttien on oltava laadukkaita – huonot eivät mene edes kaupaksi. Tämä ei Virtasen mukaan ole yleensä ongelma, koska maaseudun asukkaat tuntevat alueensa ja maanomistajat maansa hyvin.

Kehittämisintoa kylien välille

Saakosken kylässä asuva Seija Lemmetti kertoi kyläläisten näkökulmasta, kuinka rakennuspaikkaselvityksen tekeminen oli vaikuttanut omaan ja naapurikyliin. Kattava selvitystyö ja kyläläisten osallistaminen oli tehnyt näkyväksi kokonaisuuden, jota kyläläiset eivät olleet aiemmin huomanneet. Kylissä on paljon toimintaa ja elämää, joista halutaan nyt pitää kiinni. Monipuolinen ja pienimuotoinen yritystoiminta oli yksi tärkeimmistä. Tulevaisuuden vahvistamiseksi kuudessa eri kylässä ryhdyttiin tekemään yhteistyötä yli kylärajojen, kuten laadittiin yhteinen esitemuotoinen kyläsuunnitelma. Sen kokoamisessa ja ajatusten jäsentämisessä käytettiin apuna maakunnallisen kyläasiamiehen kylänkehittämismenetelmien repertuaarista kyläkortteja.

Kannattaa siis ottaa kyläläiset mukaan oman alueensa kehittämistyöhön! Siitä seurannee paikallisesti hyvää pöhinää.

Kirjoittaja: Heli Siirilä, Erityisasiantuntija, Maaseutuasumisen teemaryhmä