Tulosta
 
*

Paikalliset toimintamallit ja toimijat esittäytyivät Hama-seminaarissa Helsingissä 11.9.2012

Poimintoja Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle –seminaarin puheenvuoroista:

Harvaan asutun maaseudun seminaarissa kuultiin toivoa antavia puheenvuoroja

Kehittämistä sisältävät poliittiset puheet sisältävät lähes poikkeuksetta ajatuksia ja toiveita, miten maaseudulla pitäisi tarjota palveluita ja miten asioiden pitäisi olla. Siksi oli ilahduttavaa kuulla seminaarissa puheenvuoroja maaseudulla toimivista yrityksistä, joissa jo tehdään sitä ”mitä pitäisikin tehdä”.

Itä-Savon Lähienergia oy:n toimitusjohtaja Laura Hämäläinen kertoi, kuinka usean kunnan alueella on otettu paikallisen energian tuottaminen haltuun ”metsästä lämmöksi” -ajatuksella. Yrityskokonaisuus hoitaa raakamateriaalin hankinnan ja käsittelyn lämpövoimalassa käytettävään muotoon.

Yrityksen asiakkaillensa suuntaamassa kyselyssä ilmeni eri syitä, miksi asiakkaat haluavat paikallista energiaa, mikä siinä epäilyttää sekä mistä on sovittava, jotta alueelle rakentuu oikeaa paikallista lämpöyrittäjyyttä.

Pienten töiden tekoa kannattavasti

Minna Simoska Osuuskunta Virtatiimistä kertoi, kuinka noin kymmenen hengen porukka on voinut työllistää itseään yhteisen osuuskunnan kautta maaseudun pieniä töitä tekemällä. Mummot ja papat ovat olleet tyytyväisiä, kun yksi henkilö on voinut hoitaa monta asiaa yhdellä käynnillä: kantaa puita tupaan, mitata verenpaineen sekä laittaa pyykkikoneen pyörimään. Todennäköisesti tuvassa olisi käynyt kolme neljä eri ihmistä, jos vastaavat palvelut olisi hoidettu kunnan kautta. Osuuskunnan kannattavuuden yksi tekijä onkin siinä, että työntekijä tekee asiakkaan luona useita asioita eikä ajele eri kylien väliä yksittäisiä asioita hoitamassa.

Aina ei tarvitse kaavaa

Jyväskylän kaupungin maaseutualueiden maankäytön kehittämisestä vastannut aluearkkitehti Julia Virtanen herätti osallistujat miettimään, mitä kyläläiset todella haluavat, kun ryhtyvät haluamaan kaavaa kyläänsä.  Halutaanko esimerkiksi helpottaa rakennuslupien saantia, vaikuttaa niiden määrään vai vaalia ympäristöä? Kuinka paljon alueelle on rakennettu viime vuosien aikana? Huolellinen suunnittelu- ja selvittelytyö voi johtaa muun muassa yhteiseen toteamukseen, ettei kylä- tai muuta kaavaa tarvitakaan, vaan voidaan jatkaa esimerkiksi normaalin lupakäytännön mukaan.

Jyväskylän Korpilahden alueella kyläläisiä osallistaen tehdyn rakennuspaikkaselvityksen jälkeen kyläläiset ovat saaneet piristysruiskeen alueensa kehittämiseen. Saakosken kyläseura ry:n sihteeri Seija Lemmetin puheenvuorossa kuultiin, kuinka useat kylät ovat ryhtyneet laatimaan yhteistä kyläsuunnitelmaa ja esitettä vuosille 2012–2013. Alueen asukkaat huomasivat, että kylissä on paljon toimintaa ja elämää, josta halutaan pitää kiinni. Kannattaa siis ottaa kyläläiset mukaan oman alueensa kehittämistyöhön!

Ministerin terveiset


Ympäristöministeri Ville Niinistö haluaa paikallisyhteisöjen vahvistuvan koko Suomessa ja siten myös paikallisien ratkaisujen yleistyvän. Niinistön mukaan tämä edellyttää lähidemokratian vaikuttavuuden lisäämistä, esteiden poistamista pienimuotoisen energiantuotannon ja -myynnin tieltä sekä huomion kiinnittämistä julkisiin hankintoihin. Ministeri kertoi muun muassa, että on Motivan yhteyteen on perustettu julkisten hankintojen neuvontapalvelu. Lisäksi tervettä kilpailua halutaan edistää erityisesti keskittyneen kaupan rakenteita purkamalla. Maaseudun elinkeinoille on annettava mahdollisuus jatkossakin.

Seminaarin järjestivät yhteistyössä Harvaan asutun maaseudun, Hyvinvointipalvelujen, Maaseutuasumisen, Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmät, Suomen Kuntaliitto sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.

Seminaarimateriaalit ja netti-TV lähetys löytyvät http://www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/harvaan_asuttu_maaseutu/seminaarit

Kirjoittaja: Heli Siirilä, Erityisasiantuntija, Maaseutuasumisen teemaryhmä