Tulosta
 
*

Energian tuotantoa paikallisin ratkaisuin

Energia-asiamies Ilpo Mattila MTK:sta antoi seminaarissa realistisen katsauksen bioenergiasta maaseudun mahdollisuutena.  Lämpöön, sähköön ja liikenteeseen bioenergialähteitä ja liiketoimintamahdollisuuksia tarjoavat metsä, pelto, kotieläimet ja turve. Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma on laadittu kaikkien EU:n jäsenmaiden toimesta vuonna 2010: siinä Suomi sai uusiutuvan energian käytön tavoitteeksi 38 % vuoteen 2020 mennessä. Mattila toi esiin puheenvuorossaan paitsi mahdollisuuksia miten ko. tavoitteeseen päästään, niin myös paikallisten ratkaisujen tiellä olevia esteitä.

Esimerkiksi lämpöyrittäjyys on kerrannaisvaikutuksiltaan merkittävää aluetaloudelle, sen tuoma raha kiertää aluetaloudessa 4-6 kertaa. Tällä hetkellä maassamme noin 500 lämpöyrittäjää hyödyntää noin 1 200 000 kuutiota puupolttoainetta. Lähivuosien tavoitteena on, että näitä yrittäjiä on 1 000. Toimivana yhteistyömallina bioenergiayrittäjyyteen Mattila toi esiin valtakunnallisesti toimivan Biowin Oy:n, joka tekee yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa. Biowin rakentaa lämpölaitoksia ja myy puuhakkeella tuotettavaa lämpöä.

Metsähakkeen käytön laajentumisen haasteina Mattila toi esiin mm. raaka-ainevarojen, markkinoiden ja alan yrittäjyyden alueelliset kohtaanto-ongelmat. Myös metsäteollisuuden näkemykset ”puun loppumisesta” estävät alan kehitystä. Tukijärjestelmät ovat jossain määrin rempallaan. Esimerkiksi ensiharvennuspuun käyttö bioenergiaksi ei ole ilman tukea kannattavaa. Pienpuun energiatuki tulee aikaisintaan vuonna 2013 uudistettuna voimaan.

Biokaasun tuotannon Mattila arvioi potentiaaliseksi mutta haasteelliseksi energiamuodoksi, riippumatta siitä käytetäänkö sitä sähkön ja lämmöntuotantoon vai liikenteeseen.  Nykyselvitysten mukaan biokaasulaitostoiminta on kannattamatonta, talous perustuu liiaksi nopeasti vaihtuviin porttimaksuihin. Biokaasunkin osalta tarvitaan nykyistä parempia takuuhinta- ja syöttötariffiratkaisuja.

Tuulivoiman potentiaalista käyttöönottoa on pyritty lisäämään esteitä ja vaikeuksia poistamalla, etenkin suurten tuulivoimayritysten etuja ajaen. Tuulivoiman rakentamisessa tuotantokustannukset ovat korkeat. Suhteellisesti arvioiden 1 €:n panostuksella hakkeeseen tulee panostaa 16 € tuulivoimaan. Osuuskunta voi olla toimiva vaihtoehto esimerkiksi 3-5 MW:n tuulivoimalan rakentamisessa. Kiinteistökohtaisena, paikallisesti tärkeänä energialähteenä esimerkiksi maatilalle on mahdollista oman tuulivoiman käyttöönotto.

Lopuksi Mattila toi esiin turpeen merkityksen edelleen merkittävänä suomalainen energialähteenä. Kestävän kehityksen kannalta huomionarvoista on, että suopinta-alastamme vain 1 %  on turvetuotannossa, joten tason nostaminen 2 %:iin on hänen mukaansa mahdollista ja tavoiteltavaa.

Itä-Savon Lähienergia Oy:n toimitusjohtaja Laura Hämäläinen kertoi metsästä lämmöksi  -toimintamallista. Se on bioenergia-alan yrityksille tarkoitettu liiketoimintamalli hajautetussa energiantuotannossa.

Toimintamallissa Metsäenergia Meter Oy ostaa energiapuuleimikoita suoraan maanomistajilta ja myy polttohaketta lämpölaitoksille toimitettuna. Itä-Savon Lähienergia Oy myy lämpöä yksittäisiin kiinteistöihin ja kokonaisiin kuntataajamiin seitsemästä omistamastaan ja yhdestä hoitovastuulla olevasta lämpölaitoksesta. Lähienergian lämmöntuotanto on jatkumo jalostaa Metsäenergian prosessoimaa energiapuuta. Yhdessä nämä yritykset muodostavat Metsästä Lämmöksi® -liiketoimintamallin.

Toimiva lämmöntuotanto lähtee hyvin suunnitellusta raaka-aineen hankinnasta. Prosessin alkupäässä bioenergiayrittäjän pitää palvella metsänomistajaa ja saada aikaan sitoutumista yhteiseen toimintamalliin.  Lämmöntuotannossa bioenergia ei voi olla kalliimpi kuin muut lämmitysratkaisut.  Sitoutuneisuudella, työn kehittämisellä ja tutkimisella, tarkalla ja laadukkaalla työllä on saatu toimivia ratkaisuja raaka-aineen hankinnasta lämmöntuotantoon.

Itä-Savon Lähienergia Oy:n  asiakkaillensa suuntaamassa kyselyssä ilmeni, että lähienergiaa käyttävien asiakkaiden mielestä lämmöntuotannosta on tärkeää tietää lämpölaitoksen toimintaperiaate, mahdolliset ongelmakohdat, tuotantovarmuus, ympäristövaikutukset ja laadukkaan raaka-aineen merkitys koko energiapuun tuotantoketjussa aina lämmöntuotantoon asti.

Paikallisen energian vahvuutena ovat mm. imagolliset syyt, on haluttu siirtyä pois öljyn käytöstä.  Hakkeella toimivan lämmitysratkaisun valintaperusteina ovat edullisemman lämmitysvaihtoehdon ja lämmön kokonaisvastuullisen toimittajan hakeminen.  Lähienergian käyttöönottoa puoltavina seikkoina nähdään se, että metsistä korjattava puu on uudistuva luonnonvara, samalla lähimetsät siistiytyvät ja poistettava puu tulee hyötykäyttöön. Biopolttoaineilla tuotettu energia nähdään olevan sekä ekologinen että positiivisia paikallisia vaikutuksia työllisyyteen ja elinvoimaisuuden lisääntymiseen tuova vaihtoehto.

Laura Hämäläisen alustuksen jälkeisissä keskusteluissa tuotiin esiin paikallisten energiaratkaisujen aloitteentekijöiden, aktiivisten priimusmoottoreiden ja päätöksentekijöiden tarve esimerkiksi kunnista, kyläyhdistyksistä ja metsänhoitoyhdistyksistä. Esiin nousevia kysymyksiä ovat usein mm. miten öljystä voidaan siirtyä hakkeeseen, miten saada (kylä)yhteisö mukaan, millaisia sopimuksia tarvitaan toimijoiden välille ja millaisia kehittämisvälineitä maaseudulla on käytettävissä markkinaehtoisuuden rinnalla (esim. Leader-hankkeet).

Kirjoittaja: Kimmo Aalto, MTK ja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä