Tulosta
 
*

Valokuitu on avain HAMA-tulevaisuuteen

Tietoisuus valokuituverkon mahdollisuuksista ja hyödyistä kasvaa kohisten, mutta päättäjät eivät ole selvästikään kehityksen tasolla. Markkinaehtoisuus ei toimi olleenkaan ja tuet laahaavat byrokratioissa. Sen sijaan paikallinen aktiviteetti on tuottanut jo monta toimivaa esimerkillistä ratkaisua.

Enää ei ole epäselvää, miksi valokuitu on paras verkkoratkaisu. Nopeudet ovat riittäviä, verkon nopeudet ovat symmetrisiä molempiin suuntiin, verkon ikä on pitkä, verkko on vakaa ja se sopii alustaksi melkeinpä mihin tahansa tiedonsiirtoon.

Verkon rakentamisen esteenä pidetään kalleutta, mutta paikallisten osuuskuntien rakentamat verkot osoittavat, että näin ei välttämättä ole. Suurin ongelma on edelleen selvästi päättäjien asenteissa. Ministeriöitä myöten puhutaan edelleen kovin löysiä verkon toteuttamisen tarpeellisuudesta ja teknisistä ratkaisuista.

Vaikka paikalliset asukkaat viestivät selvästi haluavansa kiinteistöönsä valokuituliittymän, monen köyhän kunnan isät jäävät ”tumpuilemaan” hankalalta tuntuvan asian kanssa. Verukkeeksi nostetaan EU:n julkisten lainatakausten ehtoja tai oletettu mobiiliverkkojen kehittyminen.

Tässä tilanteessa nopeat alueet elävät, perustavat osuuskuntia ja saavat julkista tukea. Ja ennen kaikkea panevat hösseliksi.

Valistuneimmat osuuskuntaihmiset puhuvat jo seuraavasta vaiheesta eli pienten osuuskuntien yhdistymisestä vahvemmiksi maakunnallisiksi tietoverkko-osuuskunniksi. Tämä saa vielä kuitenkin odottaa, sillä kokonaisuus on monissa maakunnissa pahasti mosaiikkina. Eikä selvää kokoavaa ratkaisua ole näkyvissä. Tämä uhkaa selvästi myös kansalaisten tasaveroisuutta palveluiden saatavuudessa.

Erityinen paine kattavan valokuituverkon aikaan saamiseksi nousee suuresta palvelu- ja hallintorakenteiden murroksesta, joka pakottaa miettimään kaikkia mahdollisia teknisiä ratkaisuja lähipalveluiden järjestämiseksi.  Sähköisten palveluiden merkitys onkin jo oivallettu monilla alueilla ja uusia sovelluksia kehittyy koko ajan. Jopa sotaveteraanit osaavat käyttää uusilla päätelaitteilla sähköisiä palveluita.

Valokuituverkkoa voidaan perustella työllisyydellä, elinvoimalla, asumisella, turvallisuudella, saavutettavuudella, tasa-arvolla, lähidemokratialla, viestinnällä, kulttuurilla – ja yhteisöllisyydellä. Mitä siis vielä odotetaan? Miksi tähän ”elämän kuituun” ei satsata oikein kunnolla ja unohdeta kaikki kilpailu- ja markkinahulluttelut?

Kirjoittaja: Tuomo Eronen, varapuheenjohtaja, HAMA-teemaryhmä