Tulosta
 
*

EU-rahoitus maaseudun tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella on tällä EU-ohjelmakaudella toteutettu laajoja runkoverkkohankkeita sekä paikallisia kyläverkkohankkeita. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitusta myönnetään alueellisten ELY-keskusten ja paikallisten LEADER-toimintaryhmien kautta (lisätietoa: www.maaseutu.fi). Joulukuussa 2008 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen maaseudun laajakaistayhteyksien parantamisesta. Tuolloin tavoitteeksi asetettiin, että vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikilla Suomen asukkailla olisi 100 Mbit/s nopeudella toimiva laajakaistayhteys enintään 2 km päässä kotitalostaan tai yrityksestään. Tavoitetta lähdettiin tavoittelemaan kansallisin varoin (n. 66 milj. €) sekä EU:n maaseudun elvytysvaroilla (24,6 milj. €).

Laajakaistayhteyksien parantamisen tahtotila on ollut yhteinen. Hyvien tietoliikenneyhteyksien maaseutupoliittinen merkitys on suuri. Perusinfrastruktuuriin kuuluu nykyään tie-, vesi, sähkö- ja viemäriliittymien lisäksi myös laajakaistayhteys. Jos alueelta puuttuu joku näistä, ei aluetta voi pitää elinvoimaisena. Toimivat tietoliikenneyhteydet houkuttelevat alueelle uusia asukkaita ja yrityksiä, lisäävät toimeentulo- ja työmahdollisuuksia ja tuovat siten lisää verotuloja kuntaan. Moitteettomasti toimivat tietoliikenneyhteydet ovat omiaan synnyttämään positiivisen kehityksen kierteen.

Laajakaista kaikille 2015 -runkoverkkorahoituksen lisäksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on tuettu ns. kyläverkkojen rakentamista. ELY-keskusten ja toimintaryhmien myöntämä kyläverkkorahoitus on nähty tärkeänä keinona rakentaa laajakaistayhteys erityisesti haasteellisille alueille.  Haastavia alueita ovat kylät, jotka sijaitsevat kaukana päätieverkosta.

Laajakaistayhteyksien rakentaminen on ollut odotettua hitaampaa. Tämä on johtunut siitä, ettei työlle aluksi löytynytkään tekijää. Isot operaattorit, joiden uskottiin homman hoitavan, eivät olleet kiinnostuneita lähtemään hanketoteuttajiksi. Laajakaistayhteyksien rakentaminen harvaan asutuille alueille ei ole markkinoilla toimivien operaattorien näkökulmasta kannattavaa, edes tuetusti. Toimivien yhteyksien tarve ja yhteinen tahtotila ovat saaneet alueitten asukkaat ja toimijat aktivoitumaan. Kentälle on tullut lukuisa joukko uusia toimijoita: kuntien perustamia verkkoyhtiöitä ja mm. kyläyhdistysten tai aiemmin vesiosuuskuntina toimineiden perustamia verkko-osuuskuntia. Kokonaan uuden "teleoperaattorin" perustaminen vie paljon aikaa ja vaatii huomattavan määrän uuden oppimista. Nämä uudet toimijat tulevat kuitenkin olemaan kultaakin arvokkaampia oman kotiseutunsa kehittäjiä.

Laajakaistayhteyksien ja kyläverkkohankkeiden toteutuminen ovat avaintekijöitä kylien elinvoimaisuuden ja paikallisen yritystoiminnan edellytysten kehittämiseksi. Tarmokkaat ja innostuneet hankevetäjät ovat edesauttaneet hankkeiden käynnistymistä. ELY-keskukset ja LEADER-toimintaryhmät ovat rahoittaneet lukuisia tiedotus- ja selvityshankkeita, joilla on lisätty tietoa ja herätetty maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä yrittäjien kiinnostus parempia yhteyksiä kohtaan. Esimerkiksi Pohjois-Savossa toimii tehokas ja tuloksekas tiedonvälityshanke. Hankkeeseen voi tutustua osoitteessa: http://www.kaistasavoon.fi/

Ennen varsinaista laajakaistainvestointia on järkevää tehdä esiselvitys, jossa kartoitetaan rakennettavien valokuitukilometrien määrää, asiakaspotentiaalia ja esim. kiinnostusta erilaisia verkossa toimivia palveluja kohtaan. Usein EU:n maaseudun kehittämisohjelman laajakaistatyönjako toimii siten, että paikallinen toimintaryhmä rahoittaa selvityshankkeen ja alueellinen ELY-keskus varsinaisen investoinnin. Kaiken kaikkiaan yhteistyön ja yhteen hiileen puhaltamisen merkitystä ei näissäkään kehittämistoimissa voi väheksyä.

EU-ohjelmakaudella 2007-2013 on pistetty monta lusikkaa soppaan. Keitos ei kuitenkaan vielä ole läheskään valmis. Komission kanssa käytävissä kumppanuusneuvotteluissa keskustellaan parhaillaan tulevan EU-ohjelmakauden mahdollisuuksista ja tavoitteista. Maaseudun kehittämisohjelman valmistelijat pitävät tärkeänä, että paikallisen tason tietoliikenneyhteyksien rakentamista voitaisiin tukea myös tulevaisuudessa. Ratkaisuja asian suhteen saataneen vielä näitten lumien aikana.

Kirjoittaja: Maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho, maa- ja metsätalousministeriö