Tulosta
 
*

Valokuituverkon rakentaminen Kainuussa

Kainuun yhdeksän kuntaa on määritelty omaksi hankealueekseen, eli kunnat voivat itse valita valokuituverkon toteutustavan. Tarjouksen tehnyt operaattori Kaisanet Oy toteuttaa verkon rakentamisen kuuden kunnan alueella. Kuhmo selvittelee vielä vaihtoehtoja. Myös Kajaani ja Paltamo miettivät mukaan lähtemistä muita kuntia korkeamman omarahoitusosuuden vuoksi.

Koko Kainuun alueen kattavan valokuituverkon rakentamiskustannuksiksi laskettiin 41 miljoona euroa.  Potentiaalisia liittyjiä verkon tukikelpoisilla alueilla laskettiin olevan noin 8000, joista vakituisten asuntokuntien osuus on reilut 7000 taloutta.

Kaikkiaan Kainuussa on kahden kesän aikana (2011-2012) rakennettu tukikelpoista verkkoa (runkoa ja tilaajaverkkoa) reilut 1200 km.  Vuoden 2013 aikana on tarkoitus rakentaa viiden kunnan osahankealueilla uutta verkkoa noin 276 km. Arvioidusta tukikelpoisen verkon kokonaismäärästä Kainuussa tämä kattaa noin 40 %.  Kuuden hankkeen jo aloittaneen kunnan suunnitellusta verkon määrästä osuus olisi jo reilut 60 %.

Kaisanet Oy:n rakentamassa valokuituverkossa liittymän perushinta on 1 240 euroa. Perusliittymään sisältyy 150 metriä tilaajayhteyttä. Pidemmän tilaajajohdon lisämetrihinta on 6,15 euroa.  Tilaajaliittymän kaivun voi tehdä myös itse, jolloin metrihinta on 1,85 euroa.  Operaattori ohjeistaa ja valvoo työn sekä ottaa vastuulleen sen toimivuuden.

Kaisanet Oy:n toimittaman yhteyden kuukausimaksu 10/10 Mb on 35,28 euroa/kk.  Television katseluun suositellaan yhteysnopeutta 30/10 Mb ja sen hinta 45,37 euroa /kk. Toistaiseksi liittymät eivät sisällä muita palveluja, vaan ne hankitaan erikseen. Valokuituliittymän kustannukset ovat osittain kotitalousvähennyskelpoisia (hinta vähennyksen jälkeen 1020 euroa).

On kaikkien etu, että laadukas verkko ja hyvät yhteydet saadaan tehokäyttöön heti niiden valmistuttua ja asiakkaat pääsevät ulosmittaamaan verkon hyötyinä liittymän hankintaan sijoittamansa summan.

Suurimmat kustannukset liittymän hankinnasta tulevat yksittäin, ilman naapureita, asuville tilaajille.  Näissä tapauksissa operaattori on lupautunut neuvottelemaan vastaan tulosta liittymän hinnassa.  Operaattorin hinnat liittymille ja niiden palveluille ovat samat sekä markkinaehtoisilla alueilla että tukikelpoisillakin alueilla.  Hinnat lomakiinteistöille ovat myös samat kuin vakituisille asukkaille.

Heikoin lenkki kansallisessa valokuituhankkeessa on selvästi tilaajille kuuluvaksi katsottu osuus verkon rakennuskuluista.  Kallis taloyhteyden rakentamishinta voi olla taloudelle ylivoimainen este liittymän hankkimiselle ja käyttöönotolle. Talokohtaisten liittymien rakentamiskustannusten pienentämiseksi ja jakamiseksi haetaan koko ajan aktiivisesti uusia keinoja.

Tarkemmat tiedot Kainuun jo 2011-2012 rakennetuista alueista ja rakentamisen kohteeksi 2013 tulevista alueista sekä kuluttajahinnoista löytyvät operaattorin verkkosivustolta:

http://www.kaisanet.fi/laajakaista_2015

Lisää tietoa hankkeen ja kuntahankkeiden etenemisestä Kainuun liiton verkkosivustolta, osoitteesta:

http://www.kainuunliitto.fi/laajakaista

Käyttäjäkokemuksia: http://maakunta.kainuu.fi/laajakaistan_kayttajakokemuksia

Vastaukset Korvesta ja Valtateiltä esittämiin kysymyksiin:

Mikä on ollut hyvää toteuttamassanne toimintamallissa?
  • Toteuttamista on helpottanut asiantunteva, ammattimainen ja varma operaattori, joka työllistää paikallisia urakoitsijoita. Kainuun kunnat päättävät itse oman toimintamallinsa ja 6/9 kuntaa on valinnut operaattorimallin.
Mitä tekisitte toisin, jos tällä kokemuksella voisitte muuttaa toimintamallia?
  • Valtion roolin olisi pitänyt valtakunnallisesti olla isompi.  Valtion rahalla olisi pitänyt rakentaa kattava runkoverkko ja asettaa selkeämmät rajat. Onkin syntynyt turhan monta toteutusmallia
  • Alusta alkaen olisi pitänyt valtakunnallisesti koota kaikki rahoittajatahot yhteen miettimään ja suunnittelemaan rahoitusta. Päätöksiä on tehty turhalla kiireellä.
  • Kuntien rahoitusosuudet on lyöty liian tiukasti lukkoon.
  • Kunnat ja kylät tulisi alusta alkaen saada paremmin yhteistyöhön etenkin tiedottamisessa.
  • Tiedottamista on terävöitettävä: tiedottaminen kohderyhmittäin, eri toimintamallien esittely.
  • Maakuntaliitoille ei annettu rahoitusta toiminnan edistämiseen – rahat piti hommata muualta.
  • Byrokratiaa on rahoituksen osalta liikaa.
  • Erilaiset toimintamallit pitäisi käydä perin pohjin kuntien kanssa läpi heti alkuvaiheessa.
  • Kunnallinen verkkoyhtiö olisi ollut mielenkiintoinen malli (kunta olisi vahvasti toiminnassa mukana),
  • Osaamista ja tietoa täytyy hankkia, olipa malli mikä tahansa, vaihtoehdot on selvitettävä.
  • Tärkeää, että operaattoripuolelta on henkilö, jolla on riittävästi valtaa. Hinnoittelu pitäisi miettiä tarkasti etukäteen.
  • Operaattorin pitäisi hakea tukipäätös kerralla koko kunnan alueelle, valtion tuen ennakko pitäisi hakea ajoissa.
Miten hyvin olette onnistuneet saamaan liittyjiä laajakaistaan? Miksi olette onnistuneet?/ette ole onnistuneet?
  • Yli 20 % tukikelpoisen rakentamisen alueen talouksista hankkinut laajakaistan, mikä on turhan vähän vielä: liittyjät ovat pääosin niitä, jotka tarvitsevat laajakaistaa työssään. Loma-asukkaita pitäisi saada lisää.
  • Jos hinta olisi paremmin kohdillaan, liittyjiä tulisi enemmän (täytyy osata myydä)
  • Kunnan ja kaupungin pitäisi olla veturina (Sotkamo erottuu positiivisesti kuntien joukossa)
Mitkä kolme neuvoa antaisitte uusille toimijoille?
  • Varmista huolella rahoituksen ehdot, ettei tule yllätyksiä (jokaisen rahoittajan kanssa)
  • Olipa malli mikä tahansa, hanki osaamista (lts, kannattavuuslaskelmat, hinnoittelu, aikataulutus)
  • Tiedotus ja viestintä yhteistyössä: rekrytoi kylän aktiivit mukaan, ota kunta alusta alkaen mukaan
Vastaaja: Paula Karppinen, FM, aluekehitysasiantuntija, vs. aluekehitysjohtaja, Kainuun liitto