Tulosta
 
*

Elinvoimaa rospuuttoteiltä – harvaan asutun maaseudun tieverkko seminaari 28.5.2013 Pudasjärvellä

 - Suljetaanko tie, kun siitä ei enää pääse läpi?

Kysymyksen esitti Maaseutupoliittisen yhteistyöryhmän (YTR) alaisen Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Tuomo Eronen  esitellessään, miten liikennemäärät kasvavat, mutta teiden kunnossapidon määrärahat eivät.

Teiden korjausvelka yli 100 M€/v koko maassa, mikä vaikuttaa tieverkon kuntoon ja alueellisiin investointeihin kertoi Jaakko Okkonen Oulun kauppakamarista.

- Ainoa tapa saada lisää rahaa on lisätä vientiä. Tämä tarkoittaa myös luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen lisäämistä eli yhä enemmän rekkaliikennettä kuljettamaan puutavaraa, mineraaleja jne. Viimeisimpäänkin tuotantolaitokseen on päästävä, puuhuolto lähtee metsäautoteiden varsilta.

Kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila kauhisteli esitettyä suunnitelmaa muuttaa julkisia teitä yksityisteiksi – tilanne muuttuisi kestämättömäksi

- Pudasjärvellä yksityisteitä on lähes 800 km; kaupunki tukee näiden kunnossapitoa noin 100 €:lla/asukas eli 50 tiekuntaa alueen 72 tiekunnasta on saanut tukea.

Hän toivoi tiehoitokuntien aktivoituvan hakemaan mm. puutavarahuoltoon tarkoitettuja varoja teiden hoitoon, sillä tätä mahdollisuutta ei ole hyödynnetty riittävästi. Tieisäntiä pitäisi kouluttaa lisää.

Ritva Kinnulan (Arjen turvaa -hanke) mukaan harvaan asutuilla alueilla suurin osa yksityisteistä on myös yleisluontoisessa käytössä. Todellisuudessa tiekunnan pitäisi tehdä sopimukset valtion eikä kunnan kanssa. Myös turve- ja metsäyhtiöiden pitäisi osallistua teiden kunnostamiskuluihin silloinkin, kun yhtiöillä ei ole aktiivitoimintaa alueella.

Kansanedustaja  Mirja Vehkaperän mukaan yksityisteiden valtiontuen tarve olisi minimissään 15-20 M€ nykyisen 8 M€:n sijaan. Yksityistiet ovat metsä- ja maatalouden sekä matkailun tukiranka.  Hän otti kantaa myös kuljetustukeen, joka on Ruotsissa 10-kertainen Suomeen verrattuna; onko meillä varaa antaa Ruotsille näin suuri kilpailuetu? EU-rahoja pitäisi saada käyttää myös infrastruktuurin kunnossapitoon.

Pudasjärvellä osalla lapsista kuljetusmatka on jo 150 km yhteen suuntaan. Kuljetusyrittäjä Mikko Nevakiven mukaan koululaiskuljetukset ovat runko, joka mahdollistaa julkisen liikkumisen harvaan asutulla maaseudulla. Kaluston paranemisen myötä turvallisuus on parantunut, mutta syytä olisi irrottaa koululaiskuljetusreitit talvikunnossapitoluokituksesta liukkauden torjunnan osalta. Hän toivoi myös muutoksia nastarengasmääräyksiin ja ennakointia keväisin rumpujen aukaisemisen osalta.

Esa Tolvasen ja  Esa Mäntymäen mukaan tienrakentamiseen pitäisi saada uudenlaisia edullisempia menetelmiä; esim. kuorma-auto kalustolla voidaan teiden talvikunnostus hoitaa siten, että tiet kuivuvat keväällä nopeammin.

Timo Märikyrön (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) mukaan päivittäinen liikennöitävyys turvataan ja pääteiden kunto säilytetään nykytasolla, mutta alemman tieverkon – lähinnä seutu- ja yhdystiet -  kunto tulee heikkenemään.

Ratkaisuiksi esitettiin uusia toimintamalleja ainakin pienimpien asioiden korjaamiseen. Eri tahoista kostuvat yhteistyöryhmät voisivat löytää uudenlaisia ratkaisuja ja innovaatioita. Kansalaisten ja yhteisöjen omalla aktiivisuutta korostettiin. Jaakko Okkonen nosti esille mm. elinkaarimallirahoituksen teiden kunnossapidon rahoituksen muotona. Moni yhtyi Veli-Matti Karppisen esitykseen, että liikennemäärien sijaan pitäisi huomioida myös tiestöä erityisesti rasittavan rekkaliikenteen määrä tieluokituksia määriteltäessä.

Seminaarin järjestivät yhteistyössä Maaseutupoliittisen yhteistyöryhmän (YTR) alainen Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä ja Pudasjärven kaupunki.

Kirjoittaja: Tarja Lukkari, erityisasiantuntija, Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä