Tulosta
 
*

Aktiivinen elinkeinoelämä ja maaseudun elinvoima edellyttävät, että maaseudun tieverkosto on toimiva ja kuljetukset toimivat

Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen korosti seminaarissa aktiivisen ja menestyvän elinkeinoelämän ja tieverkon kunnossapidon taloudellista yhteyttä.  Tarvitsemme lisää vientituloja, jotka tuovat suoria ja kerrannaisvaikutuksia kunnille ja valtiolle lisää taloudellisia mahdollisuuksia ja resursseja myös tieverkon ylläpitoon, - Okkonen tähdensi.  -Esimerkiksi matkailu on parhaimmillaan vientitoimintaa ja kaupan myyntivolyymista suuri osa tulee etenkin harvaa asutuille seuduille matkailijoilta. Yritystoiminnan kehittäminen, kasvu ja laajentuminen edellyttävät toimivaa infraa liikkumisessa ja kuljetuksissa.  

Sujuvasti, turvallisesti ja kestävästi

Liikenteen ja kuljetusten kärkitehtävinä elinkeinoelämälle Okkonen korosti teemoja sujuvasti, turvallisesti ja kestävästi. Termeillä puhuttaessa voitaisiin painopistettä liikennepoliittisessa keskustelussa siirtää tiestöstä kuljetuksiin. Asukkailla ja yrityksillä on oikeus olla, asua ja toimia maaseudulla ja vaatia kuljetusten, kulkemisen ja liikenneverkoston toimivuutta. Maaseudun raaka-aineiden hyödyntäminen, mm. runsaat puu- ja turvevarat sekä kaivostoiminta, työllistävät keruussa ja kuljetuksissa. Saavutettavuus erilaisten liikennetarpeiden vuoksi on elinehto tuotantoketjuille. Raaka-ainetta syntyy ja tuotetaan maatiloilla ja metsissä, josta sitä kuljetaan jalostettavaksi. Kauimpanakin olevaan tuotantolaitokseen pitää päästä perille. Esimerkiksi puumarkkinoiden ketjun alkupää lähtee metsäautoteiden varsilta, jolloin koko tieverkoston tulee toimia ja sitä ylläpitää.

Kaivosteollisuuden kuljetukset lisäävät teiden kunnostustarvetta

Kaivosteollisuuden kuljetukset suuntautuvat alemman asteisilta tieverkoilta valtateille ja rautateille. Kaivosliikenteen kuljetustarpeet suuntautuvat tällä hetkellä 100-prosentisesti pohjoisesta etelään. Tässä suhteessa erityisinä tarpeina Pohjois-Suomessa nähdään Oulu-Kemi –tieyhteyden kuntoon saaminen liikennemäärien edellyttämälle tasolle ja rautatieverkon laajennukset Lappiin.

Maaseudun kasvua ja elinvoimaa edistää vientiteollisuuden kilpailukyvyn ylläpitäminen. Energia ja liikenne ovat Suomen kannalta äärimmäisen tärkeät kilpailutekijät - järkevän hintainen sähkö ja ennustettavissa oleva hinta sekä bioenergian mahdollisuudet turvaavat elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Kasvua hidastavia ja estäviä tekijöitä raivaamalla saadaan rahaa myös tienpitoon: esimerkiksi lupaprosessien hitaus energiavaroja koskien.

Perustienpidon rahoitusvaje vaikuttaa tieverkon kuntoon ja alueellisiin investointeihin. Teiden kunnossapito heikkenee  ja viranomaiset tuntuvat olevan osin toivottoman tilanteen edessä. Aikoinaan teitä tehtiin osin työllistämistöiden turvin, nyt tehdään koneilla ja urakoilla, joihin kansainvälinen kilpailu on tullut mukaan.

Innovatiivisia ratkaisuja kaivataan

Okkonen peräänkuulutti maalaisjärkeä – infran kunnossapito ei ole rakettitiedettä. Tarvitaan innovatiivisuutta, kaikkea ei ole keksitty infra-asioissakaan. Tässä suhteessa voidaan nähdä, että suomalaista kulttuuria vaivaa osaltaan tehottomuus esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna. Tulisi muistaa myös, että pienistäkin innovaatioista – etenkin jos niitä on paljon eri puolilla - tulee merkityksellisiä.

Toisaalta myös peiliin katsominen on paikallaan; mitä voisimme tehdä itse ja miten vaikuttaa liikenteellisin kysymyksiin? Tuloksiin ei päästä pelkästään odottelemalla ja anelemalla muilta. Esimerkiksi yhteistyöryhmän kasaamisella voi saada ihmeitä aikaan. Valtatie 20:n kunnostuksen  lobbaaminen ministeriöön kesti vuosikausia, perusteluissa tuotiin esiin mm. alkuosan teollisuuskeskittymää ja pidemmällä mm. Syötteen matkailullista merkitystä. Rahoitus ratkaistiin elinkaarimallin1 turvin rahoituksella, ja työ saatiin tehdyksi.

Elinkeinoelämän kannalta harvaan asutulle maaseudulle merkityksellisiä ovat tulevaisuudessa kuljetustukien taso ja kuljetuskaluston kapasiteetin nousu (pituus, paino).

Kirjoittaja: Kimmo Aalto, MTK, Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän jäsen

1

Elinkaarimalli on suomalainen versio kansainvälisesti Public Private Partnership (PPP) -hankintamallista.

Elinkaari- tai PPP-mallilla toteutettavassa hankinnassa yksityinen yritys vastaa julkisen hankkeen toteutuksesta kokonaisuutena ja tyypillisesti huomattavasti tavanomaisia sopimuksia pidemmän ajan. Useimmissa elinkaarimallihankkeissa yksityisen palvelutuottajan vastuulle kuuluvat hankkeen suunnittelu, rahoitus, toteutus sekä ylläpito. Palvelujakson pituus on useista vuosista kymmeniin vuosiin.

Elinkaarimallin kaikki kustannukset jaetaan tavallisesti palvelumaksuina koko sopimusjaksolle eikä toteutus vaadi tilaajalta suuria alkuinvestointeja.

LIsätietoa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Elinkaarimalli