Tulosta
 
*

Liikenneministeri Merja Kyllösen haastattelu

Korvesta ja valtateiltä haastatteli ministeri Merja Kyllöstä teiden kuntoon ja joukkoliikenteeseen liittyvistä asioista kesäkuun lopussa.

Mikä on mielestänne teiden kunto harvaan asutulla maaseudulla tällä hetkellä ja tulevaisuudessa, mikäli teiden kunnostusmäärärahat säilyvät nykytasolla?

Mikäli perusväylänpitoon ei saada neuvoteltua vielä vähintään 100 miljoonaa euroa lisärahaa ja tehtyä kunnon indeksitarkastusta lähivuosina, niin alemman tieverkon kunto menee vuosi vuodelta huonommaksi. Miksi näin? Koska jo kymmenisen vuotta perusväylänpidon taso on ollut liian alhainen ja kun on yritetty liian vähällä rahalla hoitaa verkostoa, niin rahat on pitänyt käyttää päätieverkostolle, että edes se saataisiin pidettyä jossain kunnossa. Tähän mennessä on saatu neuvoteltua 100 miljoonaa euroa lisää siirtona suurista kehittämishankkeista perusväylänpitoon, mutta tarvitsemme vielä toisen mokoman, jotta korjausvelkaa voidaan purkaa pois ja uutta ei pääse enää syntymään.
 
Miten teiden kunto kestää,  jos kaivos- ym. teollisuuden tuotteiden kuljetusmäärät teillä kasvavat tai nykyistä raskaammat rekat alkavat liikennöidä maanteillä?

Isoissa rekoissa massa jakautuu lisäakselien myötä tasaisemmin, jolloin myös rasitus tiehen on pienempi, kuin nykymallissa, jossa vanhalla kalustolla valitettavan usein ajetaan isoilla ylikuormilla. Isoilla rekoilla kulkee kerralla enemmän tavaraa, joten myös rekkojen määrä vähenee. Voi hyvin kysyä, miten tieverkostomme on kestänyt vuosien ylikuormilla ajon näinkin hyvin. Ajetaan ennemmin laillisella kalustolla kilpailukykyisiä kuormia, kuin laittomasti nykymallilla.
 
Mitä mielestänne pitäisi tehdä tilanteen parantamiseksi ja mitä on mahdollista tehdä?

Kuvasin aiemmassa vastauksessa mitä perusväylänpidon osalta pitää tehdä. Ongelmia siltojen tai teiden osalta ei edes olisi, ellei meillä olisi miljardin korjausvelkaa tieverkostollamme. Ja mitat ja massat kokonaisuuteen saimme perusväylänpidon korjauksiin erillistä lisärahaa kehysiihessä.
 
Millainen on mielestänne julkisen liikenteen tulevaisuus?

Julkisella liikenteellä on paremmat mahdollisuudet kehittymiselle kuin vuosiin on ollut. Kaupunkiseutujen joukkoliikennettä kehitetään omana kokonaisuutenaan ja haja-asutusalueiden omanaan. Samat tropit eivät päde molempiin, koska asiakasvirrat ja tarpeet ovat monin paikoin erilaiset. Ratkaisut yhteiskunnan maksamien kuljetusten yhteisjärjestelyistä ovat työn alla ja lähivuosina nähdään, mitä yhteiskäyttöjärjestelmästä on saatavissa irti. Kun valtion rahavarat eivät ole loputtomat, on aidosti mietittävä kuljetusten yhteiskäyttöisyyttä, jotta voisimme jatkossakin tarjota mahdollisimman monille verovaroin hoidettuja kuljetuksia.

Toimiva joukkoliikenne on jotain muuta kuin tämän päivän tyhjinä maaseutualueita halkovat bussit tai tuhannet lakkautettavat linjat. Se on asiakkaan lähtökohdista lähtevää palvelua, jossa matkaketjut ovat saumattomia, lippu- ja informaatiojärjestelmä ovat yhtenäisiä ja asiakas tietää jo lähtiessään, miten koko matkansa onnistuneesti suorittaa. Tähän päästään toimijoiden ja alueiden hyvällä yhteistyöllä lähtien liikkeelle siitä, että asiakas, asuipa sitten maaseudulla tai kaupungissa saa palvelua. Palveluntuottamisvaihtoehdot voivat sitten vaihdella alueiden, tarpeiden ja toimintamahdollisuuksien mukaan.

Kirjoittaja: Tarja Lukkari, erityisasiantuntija, Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä