Tulosta
 
*

Tulevan kauden Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Uuden ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelman valmistelu on loppusuoralla. Ohjelmaluonnoksen toimintaympäristön analyysissä on erilaisten maaseututyyppien toisistaan eroavia kehittämisen lähtökohtia huomioitu jonkin verran. Harvaan asutun maaseudun erityisiä mahdollisuuksia ja erilaisten kehittämistoimenpiteiden tarvetta ei ohjelman luonnoksissa ole kuitenkaan riittävästi tuotu esiin.

Tulevan ohjelman suurimmat rahavirrat suuntautuvat LFA- ja ympäristötukien kautta maatalouteen. Tältä osin tuet kohdistuvat maatilojen sijainnin perusteella myös harvaan asutulla maaseudulle. Mutta jos maataloustuotannon painopisteen siirtyminen etelään ja länteen edelleen jatkuu, maataloustuotantoon sidottujen tukien suhteellinen merkitys harvaan asutuilla alueilla vähenee.

Ohjelma-alueen heikkouksia, vahvuuksia, mahdollisuuksia ja uhkia esitettäessä ei harvaan asuttu maaseutu näy muuten kuin että heikkoudet ja uhat kärjistyvät siellä.  Kuitenkin väljyys ja tila antavat mahdollisuuksia muun muassa metsien ja muun luonnon hyödyntämiselle biomassan tuotannossa, luonnontuotteiden keräilyssä ja jalostuksessa sekä monessa muussa elinkeinossa, jolla on selkeästi mahdollisuuksia laajentua. Matkailun vetovoimatekijät ovat vahvimmillaan harvaan asutulla maaseudulla.

Uudessa ohjelmassa Leader-toimintaa jatketaan koko maassa. Tällä tavalla keskenään hyvinkin erilaiset maaseutualueet pääsevät paikkaperustaisesti suunniteltujen kehittämistoimenpiteiden piiriin. Harvaan asutun Suomen Leader-ryhmillä onkin suuri vastuu löytää tuore kehittämisote harvan asutuksen tuomien haasteiden ratkaisemiseen ja toisaalta väljyyden hyödyntämiseen.

Ohjelman toimenpiteet ovat nykyiseltä kaudelta tuttuja. Hanketyössä koulutus- ja yhteisölliset kehittämishankkeet tulevat toimimaan lähes kuten tähänkin asti. Elinkeinojen kehittämishankkeiden sovittaminen uuteen yhteistyötoimenpiteeseen on vielä kesken.

Yritystuissa investointituet jatkuvat suunnilleen nykyisellään. Palkkakustannuksiin myönnettävä käynnistysavustus poistuu keinovalikoimasta. Myös nykyisen kaltaisen kehittämisavustuksen saaminen mukaan ohjelmaan on vielä epävarmaa.  Uutena tukimuotona tulee käyttöön alkaville yrittäjille yrityksen perustamiseen myönnettävä perustamistuki. Sillä voidaan hankkia muun muassa pitempiaikaista neuvontaa yrityksen käynnistämiseen ja alkuvuosiin. Perustamistuen avulla on mahdollisuus vahvistaa ja monipuolistaa harvaan asutun maaseudun yrityskantaa. Tuki tuo myös uuden keinon nuorten kannustamiseen yrittäjäuralle.

Nykyisen ohjelman kaltaisia harvaan asutut alueet huomioivia yritystukien tukiporrastuksia ei ohjelmaluonnoksesta löydy. Perustamistuen osalta kuitenkin EU:n asetus edellyttää, että sosioekonomiset tekijät otetaan tuen määrässä huomioon. Varsin perusteltua olisikin ottaa harvaan asutun maaseudun haastavammat olosuhteet huomioon sekä investointitukien tukitasoissa että perustamistuen enimmäismäärässä.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma tulee olemaan ainakin nyt käytettävissä olevien luonnosten perusteella lähinnä tekninen asiakirja. Sisällöllisten tavoitteiden asettaminen jää paljolti ELY-keskusten kokoamien alueellisten ja Leader-ryhmien paikallisten ohjelmien varaan.

Paikkaperusteisuuden painottaminen sopii monelta osin maaseudun tulevaisuuden rakentamiseen. Globaalissa markkinaympäristössä toimivien paikallisten elinkeinojen kehittäminen hyötyisi kuitenkin myös yhteisesti sovituista kansallisista tavoitteista, yhteistyöstä tiedon kokoamisessa ja kehittämisvälineiden rakentamisessa sekä laajasti valtakunnallisesti verkottuneesta kehittämistyöstä.

Kirjoittaja: Reijo Martikainen, ylitarkastaja, Maaseutuvirasto