Tulosta
 

Korvesta ja valtateiltä 1/2014 teemana Näkökulmia harvaan asuttuun maaseutuun

tammikuu 2014

Pääkirjoitus

*

Uusi Hamawatch on muotoutumassa

Aluekehittämistä voi verrata vaikkapa uimahyppyyn: mitä vaikeampi temppu, sitä enemmän siitä saa pisteitä. Harvaan asutulla maaseudulla moni kehittämistehtävä on kymmenen kertaa vaikeampi kuin maakuntakeskuksessa ja tarvitsee siten moninkertaiset panokset harjoitteluun. Sama koskee tietenkin myös julkisten lähipalveluiden järjestämistä.   Lue lisää >>

Harva Harakka

*

Murros maaseudulla

Suomea on ravistellut ja maaseutua runnellut raskas muutos tai pikemminkin murros. Aiemmat leivän lähteet ovat vähentyneet viimeisten kahden vuosikymmenen aikana nopeasti. Valtio on vetäytynyt maaseutualueilta liki tyystin, kunnat ovat vetäneet palvelunsa taajamiin ja yritykset ovat siirtäneet toimintansa ainakin maakuntakeskuksiin tai jopa niitä kauemmaksi. Lue lisää >>

Kannanotto

*

Harva-asutus ja syrjäisyys tulee huomioida valtionosuusperusteita uudistettaessa

Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä haluaa muistuttaa, että valtionosuuksien tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen koko maassa. Valtionosuuksia jaetaan kaikille kunnille ja se on tapa, jolla valtio osallistuu kuntien järjestämisvastuulla olevien palveluiden rahoittamiseen. Lue lisää >>

Miten harvaan asutun maaseudun haasteet ovat muuttuneet teemaryhmän historian aikana?

Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä on toiminut eri nimillä jo 1990-luvun puolesta välistä alkaen. Jäsenet ovat vaihtuneet, puheenjohtajat ovat vaihtuneet, yhteinen päämäärä eli elinvoimainen harvaan asuttu maaseutu on kuitenkin koko ajan ollut yhteistä.  Korvesta ja valtateiltä pyysi vastauksia neljään eri kysymykseen teemaryhmän puheenjohtajilta. Mielenkiintoista oli nähdä, että samankaltaiset asiat ovat olleet haasteina kaikkien vastanneiden puheenjohtajien aikakausilla, vaikka aikaa välissä on yli 15 vuotta.
 Lue lisää >>

Harvaan asuttu maaseutu tulevan ohjelmakauden ohjelmissa

*

Tulevan kauden Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Uuden ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelman valmistelu on loppusuoralla. Ohjelmaluonnoksen toimintaympäristön analyysissä on erilaisten maaseututyyppien toisistaan eroavia kehittämisen lähtökohtia huomioitu jonkin verran. Lue lisää >>

Harvaan asutun maaseudun kehittymisen edellytyksiä

*

Mitä miettii mummo maalla?

Mitäpä miettii Ilomantsin Hattuvaarassa asuva ikäihminen uutisia kuunnellessaan? Kuntauudistus, sote-palvelurakenneuudistus, kestävyysvaje, demografinen muutos, vääristynyt huoltosuhde… Huolestuttavalta näyttää tulevaisuus maalla asuvan ikäihmisen näkökulmasta. Miten mahtavat palvelut järjestyä, kun ikää tulee lisää ja kirkonkylällekin pitkä matka? Lue lisää >>
*

Harvaan asutun maaseudun näkökulma Leader- strategioissa

Suomen Leader- ryhmät valmistautuvat jo vauhdilla uuteen EU:n ohjelmakauteen. Kesäkuussa ryhmät lähettivät maa- ja metsätalousministeriölle ensimmäisen hakuvaiheen luonnokset paikallisiksi kehittämisstrategioiksi. Lue lisää >>
*

Palvelut verkossa - etäpalvelu korvaa poislähteviä valtion palveluja

Karstulassa on kokemuksia valtion palveluiden tuottamisessa etäpalveluna yhteispalvelupisteessä. Karstulan kunta osallistui valtiovarainministeriön rahoittamaan pilottihankkeeseen, joka toteutettiin Keski-Suomen lisäksi Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2012 -2013. Lue lisää >>
*

Harvaan asuttu maaseutu paremmin näkyviin Rakennerahasto-ohjelmissa

Kansainvälisesti Suomi on poikkeuksellisen maaseutumainen maa verrattuna suureen osaan muita kehittyneitä maita. Tämän vuoksi on tärkeää, että maaseutu otetaan vahvasti huomioon rakennerahasto-ohjelmassa ja sitä kehitetään myös rakennerahastojen toimenpiteillä huolimatta siitä, että on olemassa erillinen EU-osarahoitteinen maaseutuohjelma.  Lue lisää >>
*

Hallinnon ohjelmat ja harvaan asuttu maaseutu

Alueiden kehittäminen on täynnä erilaisia hallinnollisia ohjelmia. Niitä laaditaan, jotta muodostettaisiin yhteinen kanta tulevaisuuden tarpeista ja tavoitteista. Ja sitten tavoitteita toteutetaan erilaisilla käytännön toimenpiteillä, kuten investoinneilla ja lainsäädännön valmistelulla. Lue lisää >>
*

Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma

TEM asetti syksyllä 2011 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella hallitusohjelmassa mainittu Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelma (IP). Työryhmä koostui laaja-alaisesti Itä- ja Pohjois-Suomen eri alojen toimijoista. Työryhmä luovutti toimenpide-ehdotukset ministeri Vapaavuorelle 11.1.2013. Lue lisää >>
*

Harvaan asutun maaseudun ja ympäristömme tulevaisuusnäkymät

Olen innokas selkosten asukas ja oman kokemukseni perusteella suosittelen tätä elämänmuotoa kenelle tahansa. On melkoinen etuoikeus ja nautinto, kun korpitalomme pihasta näkyvät revontulet ja tähtitaivas, ilman valosaasteen aiheuttamaa oheiskuormitusta. Lue lisää >>
*

Kuudes maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014-2020 tukee harvaan asutun maaseudun kehittymistä

Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma on maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) toimintaohjelma. Kokonaisohjelma etsii keinoja maaseudun elinvoimaisuuden vahvistamiseksi rakentaen aitoa poikkihallinnollista toimintaa. Kokonaisohjelman aikajänne on hallituskautta pidempi ja yhtenevä EU-ohjelmakauden kanssa. Lue lisää >>
*

Lähidemokratiamallien toimivuus valinkauhassa

Nykyinen kuntalaki ei ole ollut este lähidemokratian kehittämiselle, vaikka yleisestä keskustelusta syntyy mielikuva, että vasta kuntalain uudistuksen myötä päästään vauhtiin. Kuntalain 27 § on nimittäin varsin hyvin kirjoitettu ja mahdollistaisi jo nyt kunnan ja asukkaiden suhteiden järjestämisen monilla eri tavoilla. Onnistumisia on kuitenkin harmillisen vähän. Lue lisää >>

HAMA-uutiset

*

Arkisto