Tulosta
 
*

Aluelautakunnat osallistavana ja monitoimijaisena paikallishallintona

Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki, jonka väestöstä valtaosa asuu keskustan alueella. Kaupunkikeskustaa ympäröivät maaseutumaiset kylät, joiden asukasluku on pääasiassa vähenevä. Alueiden ja kylien kehittämiseen ja lähipalveluiden järjestämiseen haetaan lisää vahvuutta aluelautakuntatoiminnan laajentamisella.

Mallina Yläkemijoen aluelautakunta, joka on toiminut jo yli 20 vuotta

Rovaniemellä on jo yli 20 vuoden ajan toiminut Yläkemijoen aluelautakunta, joka on vastannut lähipalveluiden tilaamisesta alueensa asukkaille. Viiden uuden aluelautakunnan toimintakokeilun 2013 – 2016 aikana Yläounasjoen, Alaounasjoen, Alakemijoen, Ranuantien suunnan sekä Sodankyläntien suunnan aluelautakunnat alkavat toimia palveluiden tilaajana kaupunkiorganisaatiolta. Aluelautakunnat vastaavat taloutensa johtamisesta ja palveluiden saatavuudesta alueensa asukkaille. Uusien aluelautakuntien järjestämisvastuu lähipalveluista toteutuu kaksivaiheisesti ja yhtenäistyy Yläkemijoen aluelautakunnan tasolle vuoden 2015 alussa.

Myönteinen asenne tärkeää

Aluelautakuntatoiminnan käynnistäminen edellyttää paitsi uudenlaista organisoitumista ja aktivoitumista alueilla, myös kuntaorganisaation johtamisjärjestelmän ja -ajattelun kehittämistä. Ensisijaista on toimijoiden myönteinen suhtautuminen lähidemokratian kehittämiseen, mikä toimii lähtökohtana yhteisen tahtotilan löytymiselle. Kokeilun käynnistämisvaihetta onkin leimannut vahva poliittinen konsensus, ja yksimielisen perustamispäätöksen jälkeen toimintaa ja vastuuta on konkretisoinut taloussuunnittelun vahva rooli. Aluelautakuntien toimintaa ohjaavat sektorilautakunnat. Tasapuolisen poliittisen ohjauksen toteutuminen tarvitsee avointa tiedonkulkua.

Kylille saatavat hyödyt tärkeitä jatkon kannalta

Rovaniemellä pitkä kokemus Yläkemijoen aluelautakunnan toiminnasta on jämäkkä kivijalka viiden uuden aluelautakunnan perustamiselle. Toimiva vastuunjako, selkeät toimijoiden roolit sekä vakiintunut aluelautakunnan asema luovat varmuutta. Kokemuksesta huolimatta tilanne on johtamisjärjestelmän kokonaisuuden näkökulmasta uusi. Lisäksi alueet ovat rakenteiltaan ja palvelutarpeiltaan erilaisia, samoin alueiden sisällä olevat kylät. Yläkemijoen aluelautakunnan tapaan myös uudet aluelautakunnat tulevat kohtaamaan monia haastavia tilanteita ja vaikeita päätöksiä, jotka heidän on kohdattava omista lähtökohdistaan käsin. Alkuvaiheen innostuksen tasaannuttua olennaiseksi muodostuu toiminnan vakiinnuttaminen, konkreettiset tulokset ja kylille saatavat hyödyt, jotta asukkaiden osallistuminen ja motivaatio pysyisivät yllä.

Yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta

Keskeisinä käytännön toimijoina ovat paitsi kylien edustajat aluelautakunnissa ja muiden sektorilautakuntien jäsenet, myös kuntien johtavat viranhaltijat ja palveluiden järjestäjät alueilla. Monitoimijaisuus edellyttää yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen sujuvuutta sekä erilaisten intressien yhteensovittamista. Kyseessä on muutos, jossa kunnan perinteisen johtamisjärjestelmän on taivuttava joustavampaan, osallistavampaan ja avoimempaan hallintotapaan. Tällainen muutos ei toteudu pelkästään aluelautakuntien perustamisen päätöksellä, vaan edellyttää pitkän aikavälin yhteistyötä ja avointa vuorovaikutusta. Muutos edellyttää kuntahallinnon kykyä tarkastella ja kehittää omia toimintatapojaan.


Uusien aluelautakuntien tehtävä on haasteellinen muuttuvassa toimintaympäristössä, vaatien toimijoiden ymmärrystä, sitoutumista ja yhteistyötä, sekä keskinäistä oppimista myös naapurialueiden ja kylien kesken. Alueiden vahvuuksia ja osaamista yhdistämällä voidaan rakentaa yhteistyön tapoja, joilla voidaan ennakoida muutoksia ja riskejä, sekä luoda uutta kehitystä alueille. Katseet kohdistuvat aluelautakuntien intoon ja kykyyn rakentaa uudenlaista osallistavaa toimintakulttuuria ja kehittämistoimintaa, mikä vuorovaikutteisen kokonaisuuden kautta voi muodostua vahvaksi paikallishallinnoksi ja kylien elinvoimaksi.   

Kirjoittaja: Hanna Vakkala, HTT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta