Tulosta
 
*

Lähidemokratia ja kuntaliitokset

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on vauhdittanut keskustelua lähidemokratiasta ja asukkaiden osallisuudesta myös Pohjois-Savossa. Palvelurakenteet ovat muuttuneet ja muuttuvat vauhdilla – tietääkö kukaan, mikä on lopputulos? Kuntaliitoksia Pohjois-Savossa on syntynyt 2000-luvulla jo viisi. Uusista liitoksista on sovittu ja liitosselvityksiäkin on jo tehty useita. Erityisesti Kuopio on saanut ja on saamassa lisää maaseutualueita lähivuosina.

Maaseudun ja varsinkin harvaan asutun maaseudun asukkaat ovat huolissaan palvelujensa ja elinympäristönsä tulevaisuudesta. Kun kuntaliitoksia on tehty, selvitysvaiheessa ei ole riittävän tarkkaan pohdittu liitoksen vaikutuksia maaseutualueisiin ja niiden elinvoimaan. Liitosten myötä kuntien ostot ovat siirtyneet keskuskuntaan, sillä on ollut negatiivisia vaikutuksia liitosalueen yritystoimintaan ja sitä kautta asukkaiden palvelujen saavutettavuuteen. Samanaikaisesti julkisia palveluja on keskitetty ja sähköistetty.

Aikaisempien kuntaliitosten yhteydessä ei juuri ole keskusteltu lähidemokratiasta, kuntalaisten osallisuudesta tai liitoksen vaikutuksesta palveluihin. Keskustelu on käynnistynyt vasta parin viime vuoden aikana. Kuopion ja tulevien liitoskuntien alueella keskustelun aktivoijana on ollut vuoden kestävä Asukkaan ääni – paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet –hanke (toteuttaja Kehittämisyhdistys Kalakukko ry, rahoitus Pohjois-Savon ELY-keskus). Hankkeen pilottialueita ovat olleet Vehmersalmi, Karttula, Nilsiä, Maaninka, Tuusniemi sekä Juankoski. Jokaisella alueella asukkaat ja toimijat ovat miettineet, kuinka lähidemokratia ja asukkaiden osallistaminen tulisi toteuttaa. Lähtökohtana keskusteluissa on ollut, että tarvitaan alueellinen toimielin. Toimielimen tehtävät alueilla halutaan määritellä palvelu- ja kehittämiskumppanuuden kautta. Käytyjen keskustelujen ja aktivoinnin lisäksi hankkeen toimenpiteinä on järjestetty seminaareja sekä erilaisia keskustelu- ja infotilaisuuksia luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Maaseutuvaikutusten arviointi toteutettiin Juankoskella ja Tuusniemellä liitosselvitysten pohjalta, mahdolliset liitokset toteutuvat vuoden 2017 alussa.

Haasteena on ollut toimintakulttuurien ja maaseutualueiden erilaisuus. Miten samaa toimintamallia pystytään soveltamaan sekä kaupungin läheisellä että harvaan asutulla maaseudulla? Palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen liittyvät kysymykset ovat hama-alueella huomattavasti suuremmat.  Asukkaat ja toimijat joutuvat vielä tekemään paljon töitä oppiakseen niitä asioita, joita palvelu- ja kehittämiskumppanuuden saavuttaminen edellyttää. Merkittävä haaste on ollut luottamushenkilöiden vakuuttaminen siitä, mihin lähidemokratiaa tarvitaan ja mitä se ylipäätään tarkoittaa. Lähidemokratian toimintamallin kehittäminen vaatii vielä paljon työtä ja aikaa. ”Kuopion mallia” valmistellaan niin, että se olisi käytettävissä vuoden 2017 alussa.

Ylä-Savon Veturi ry toteuttaa Iisalmessa ja naapurikunnissa Kylä lähtee –hanketta, jossa tehdään selvitystä lähidemokratian toimintamalleista sekä kylä-kuntayhteistyöstä.  Alueella on tehty vain yksi kuntaliitos vuonna 2011, kun Varpaisjärvi liittyi Lapinlahteen. Paikallisvaikuttamisen ja lähidemokratian edistämiseen tähtäävä hanke ”Pöhinää pönttöön” käynnistyy myös Sisä-Savossa (Suonenjoki, Rautalampi, Tervo, Vesanto) syksyllä kansalaisopiston toimesta. Kuntaliitoksia ei vielä ole tehty, mutta selvitystyö käynnistyy Tervossa ja Vesannolla yhdessä Keiteleen ja Pielaveden kanssa (Nilakan kunnat) aivan lähiaikoina. Maaseutuvaikutusten arviointi Nilakan kunnissa tehtiin kilpailukykyanalyysin pohjalta 2013.

Pohjois-Savossa harvaan asutulla alueella asuu noin 18 % väestöstä, mikä on enemmän kuin koko Suomessa keskimäärin.

Kirjoittaja: Seija Korhonen, asukas, maaseudun kehittäjä