Tulosta
 
*

Pohjois-Savossa arvioitiin mahdollisten kuntaliitosten maaseutuvaikutuksia

Pohjois-Savossa on selvitetty Tuusniemen ja Juankosken liittymistä Kuopioon.  Suunnitteilla oleva kuntaliitos koskettaa 2 800 asukkaan Tuusniemeä, 5 000 asukkaan Juankoskea ja 106 000 asukkaan Kuopiota. Uuden paikkatietopohjaisen kaupunki-maaseutu-luokituksen mukaan Tuusniemi on lähes kokonaan harvaan asuttua maaseutua ja Juankosken alueesta harvaan asuttua maaseutua on noin puolet. Kokonaisuudessaan alue (Juankoski, Kuopio ja Tuusniemi) on kooltaan noin 3317 km² ja siellä asuu noin 114 000 ihmistä.

Huhtikuussa järjestettiin kaksi työpajaa, joissa pohdittiin mahdollisen kuntaliitoksen maaseutuvaikutuksia. Työpajoihin osallistui luottamushenkilöitä, virkamiehiä, yrittäjiä, järjestötoimijoita sekä asukkaita. Teemoina olivat palvelujen järjestäminen, yhdyskuntarakenne, elinvoimaisuus ja toimintaympäristö sekä demokratia ja identiteetti.  Työskentelyn pohjana oli kummankin alueen kuntaliitosselvityksen yhteenveto. Teemojen arvioinnin lisäksi työpajoissa nostettiin esille selvityksestä puuttuvia näkökohtia, jotka tulisi selvittää ja ottaa huomioon jatkotyössä.

Työpajoissa nähtiin tärkeäksi huomioonotettavaksi lähtökohdaksi alueiden erilaisuus palvelujen järjestämisessä. Olemassa olevia hyvin toimivia palveluja ja toimintatapoja tulee hyödyntää myös tulevaisuudessa. Jatkossa on tärkeä pohtia uudenlaisia palvelujen tuotanto- ja järjestämistapoja mm. sopimuksellisuutta hyödyntämällä; näin voidaan tukea paikallisia yrityksiä ja tuottaa palveluja paikallisesti. Lisäksi monipuolinen yhteispalvelupiste, jossa olisi tarjolla sekä kaupungin että valtion palveluita, koettiin ensiarvoisen tärkeäksi.

Selvityksessä tuodaan esiin, että monia asioita aiotaan yhdenmukaistaa Kuopion kanssa. Yhdenmukaistamispyrkimys herätti huolta ja lisää selvyyttä kaivattiin esim. yhdenmukaistamisen vaikutuksista palvelusisältöihin ja -tasoon. Taksojen ja maksujen yhdenmukaistamisessa vyöhykeajattelu sai kannatusta.

Koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä kuntien välinen yhteistyö nähtiin keskeiseksi. Lukion säilymistä paikkakunnalla pidettiin tärkeänä, sillä kaikilla perheille ei ole välttämättä varaa lähettää nuoria Kuopioon lukioon. Keskeinen valinta opetuksen järjestämisessä on se, liikkuvatko lapset vai opettajat.  Koulukyyditysten hinnoittelulla ja vuoroväleillä tulee varmistaa, että myös toisen asteen koulua on mahdollista käydä kotoa käsin.

Kilpailuttamisen keskittämiseen liittyen nousi huoli paikallisista yrityksistä, joille kunta on merkittävä asiakas (mm. investoinnit, polttoaineet, elintarvikkeet, kuljetukset). Jos nämä ostot siirtyvät keskitetysti Kuopion kokonaiskilpailutuksiin, mikä on vaikutus paikallisiin yrityksiin? Pohdittiin, että jos hankintoja voisi palastella niin, että alueella tarvittavat hankinnat tehtäisiin edelleen paikallisilta yrityksiltä, negatiiviset vaikutukset paikallisiin yrityksiin olisivat pienemmät.

Asumiseen liittyen työpajoissa nousi esiin huoli haja-asutusalueiden rakentamisen kehittämisestä. Maa- ja asuntopolitiikan linjausten yhtenäistäminen ja toimintatapojen muutos rakennuslupien myöntämisessä herätti huolta. Merkittävä kysymys on myös se, miten kesäasunnot saadaan muutettua jatkossa ympärivuotisiksi asunnoiksi.

Lähidemokratiaan liittyen pohdittiin Kuopio-mallin rakentamista. Olennaisia elementtejä ovat paikallislähtöisyys, aluetuntemus, kustannustehokkuus sekä joustava yhteistyö paikallisten yrittäjien, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin välillä. Kuopion kaupunginvaltuuston suunnitteleman lähidemokratiaa ja palvelujen tuottamista miettivän työryhmän työ on tärkeä kytkeä yhdistymishallituksen työhön, jotta uuden yhdistyneen kaupungin valtuuston aloittaessa työnsä olisi olemassa valmiudet toteuttaa vaikuttavaa lähidemokratiaa ja maaseudun uutta palveluntuotantoa.

Kirjoittaja: Hanna-Mari Kuhmonen, ylitarkastaja, TEM