Tulosta
 
*

Maakunnat tutuiksi – paikkaperustaisia kokeiluja haussa

Harvaan asutut alueet ovat erilaisia

Suomi on harvaan asuttu maa, sillä lähes 70 % maan pinta-alasta on harvaan asuttua maaseutua. Asukkaita tällä alueella on kuitenkin vain 6 % Suomen väestöstä. Alue ulottuu saaristosta Lappiin. Huolimatta siitä, että alueet luokitellaan harvaan asutuksi maaseuduksi samalla kriteeristöllä, on alueiden välillä suuriakin eroja. Erot johtuvat luonnonolosuhteista, toimintakulttuurista, elinkeinorakenteesta, asukkaista, jne. Alueilla on myös omat kehittämisen painopisteensä ja innovaationsa. Kaikilla on toisaalta opittavaa muista alueista ja toisaalta myös annettavaa. Näkökulmana tässä artikkelissa on Suomi, mutta yhtälailla meillä on opittavaa ja annettavaa myös pohjoismaisesta näkökulmasta tarkasteltuna.

HAMA-verkosto kiertää Suomessa

Harvaan asutun maaseudun verkosto vierailee vuoden 2014 aikana mahdollisimman monessa maakunnassa tutustumassa toimijoihin, olosuhteisiin, kehittämistarpeisiin ja painopisteisiin ja  innovaatioihin. Samalla voidaan tarkastella, miten Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vastaa alueiden kehittämistarpeisiin. Kiinnostavaa olisi myös löytää paikkaperustaisia kokeiluja kokonaisohjelman teemoista. Näiden osalta yhteistyötä voi tehdä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) seitsemän verkoston kanssa.

Biotalous ja valokuitu keskusteluttivat Keski-Suomen tilaisuudessa

Ensimmäinen verkostotapaaminen järjestettiin Keski-Suomessa Saarijärvellä 9.5.2014. Mukana oli noin 30 henkilöä arvioimassa alueen kehittämistä suhteessa Maaseutupoliittisen kokonaisohjelmaan. Erityisenä tulevaisuuden mahdollisuutena Keski-Suomessa nähtiin biotalous. Haasteena tällä hetkellä oli valokuidun saaminen alueelle operaattoriksi valitun Kuuskaista Oy:n rahoitusvaikeuksien takia. Valokuitu ja yleensä nopeat verkkoyhteydet keskusteluttavat myös muualla Suomessa. Keskustelua – myös tilaisuuden jälkeen - syntyi myös siitä, tarvitaanko Keski-Suomessa maaseutujaostoa vai riittääkö nykyinen toimintamalli, jossa MYR asettaa tarvittaessa projektityyppisiä työryhmiä.

Saimme tietoa myös hyvistä lähidemokratia esimerkeistä kuntatasolla  Karstulan ja Kivijärven kuntien esittelyissä. Kivijärven kunnanjohtaja Pekka Helppikangas kertoi , että Kivijärvellä on päätetty profiloitua vapaa-ajan asumisen kunnaksi. Hänen mukaansa lähidemokratia toimii, jos virkamiesten, luottamushenkilöiden ja asukkaiden välinen luottamus on kunnossa.  Karstulan kunnanjohtaja Eino Nissinen kertoi, että Karstulassa – kuten monessa pienessä kunnassa - vahvuutena on se, että eri toimijat tuntevat toisensa. Tämä lisää osallisuutta, mistä Karstulassa on hyvänä esimerkkinä Karstulan keskustan kehittämissuunnitelma.

Kainuusta useita esityksiä paikkaperustaisiksi kokeiluiksi

Kainuussa tapaaminen järjestettiin Kainuun maaseuturyhmän kokouksen yhteydessä 13.8.2014. Kehittämispäällikkö Juha Määttä Kainuun ELY-keskuksesta kertoi alkuun maaseuturahoituksesta tulevaisuudessa ja aluekehitysjohtaja Heimo Keränen Kainuun liitosta esitteli maakuntaohjelmaa maaseutunäkökulmasta. Kainuun älykkään erikoistumisen painotuksia ovat ICT ja tietojärjestelmät, kaivannaisala ja biotalous sekä terveys ja hyvinvointi. Maaseutunäkökulma näkyy kaikissa maakuntaohjelman painotuksissa.

Paikkaperustaiset kokeilut kiinnostivat kainuulaisia kaikista Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman teemoista. Esityksiä kokeiluiksi tuli mm. aluelautakuntien, palvelukeskusten, yhteisöasumisen, energiaomavaraisten kylien, kulttuurin, kyläpoliisin, hajautettujen työpajojen ja kilpailutuksen kehittämisen osalta. Esille nousi myös lentoliikenteen tärkeys ja tiestön kunto. Laajakaistan osalta Kainuun kuntien välillä on isoja eroja. Harvaan asuttuna alueena Kainuussa on  tärkeää myös työmatkojen verovähennysoikeus.

Palaute tilaisuudesta oli positiivista ja keskustelua olisi haluttu jatkaa paljon pitempäänkin.

Uusia tilaisuuksia tulossa

Seuraavat tilaisuudet on jo sovittu ja uusia sovitaan pitkin syksyä:

  • Lappi 16.9.2014 ja
  • Varsinais-Suomi 24.9.2014
Näihin tilaisuuksiin toivotaan runsaasti osallistujia ja hyvää keskustelu harvaan asutun maaseudun kehittämispotentiaalista ja mahdollisuuksista.

Kirjoittaja: Tarja Lukkari, erityisasiantuntija, Harvaan asutun maaseudun verkosto