Tulosta
 
*

Ulkoistamista – ei yksityistämistä, Ruotsin malli vai 21 mallia

Oikeistolaisen hallituksen tavoite on ollut saada yksityisiä toimijoita hyvinvointipalvelujen tuotantoon. Palvelut tuotetaan edelleen verovaroin.  Asiakasmaksut ovat samat yksityisillä ja julkisilla palvelujen tuottajilla.

Keskusteltaessa Ruotsin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta vilahtelee usein käsite ”Ruotsin malli”. Mitä sillä tarkoitetaan, jää usein epäselväksi tai epämääräiseksi. Ruotsin malliksi voidaan kutsua sitä, että Ruotsi vuonna 2010 vapautti perusterveydenhuollon markkinat siten, että yksityiset toimijat voivat verrattain vapaasti etabloitua markkinoille. Tämän lisäksi potilaalle luotiin oikeus vapaasti valita, mistä hakee perusterveydenhuollon palvelut, kun pysyy oman maakäräjäalueen sisällä.

Maakäräjät, joita on 21, vastaavat terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden saatavuudesta ja rahoituksesta, joka kerätään erillisellä maakäräjäverolla. Ajatuksellisesti muutos oli suuri, koska vuoteen 2007 asti oli ollut voimassa ns. kieltolaki, joka esti yksityisten terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisen.  Yksityiset toimijat toimivat verovaroin, maakäräjien rahoittamina. Yksityisesti ja julkisesti tuotettujen terveyspalvelujen asiakasmaksut ovat samat ja kaikki asiakasmaksut kuuluvat maksukaton piiriin. Minkäänlaista Kela-korvausjärjestelmään verrattavaa ei ole.

Kun edellä mainittu lainsäädäntö voitaneen määritellä puitelainsäädännöksi ja kun maakäräjät ovat itsehallinnollisia, ollaan tällä hetkellä tilanteessa, jossa on 21 mallia: Jokainen maakäräjäalue on omista lähtökohdistaan lähtien kehittänyt etabloitumiskriteerit sekä laskutusperiaatteet, joiden perusteella muodostuvat perusterveydenhuollon tuotantoyksikköjen tulovirrat, rahoitus. Yhteistä on se, että raha tulee tavalla tai toisella potilaiden mukana.  Perusterveydenhuollossa on tapahtunut systeeminen muutos: Väestöpohjaan perustuvasta palvelujen keskitetystä suunnittelusta ja tuotannosta on siirrytty järjestelmään, jossa potilaan yksilölliset valinnat ohjaavat tuottajakenttää. Palveluja ulkoistetaan, mutta ei yksityistetä. Ne rahoitetaan edelleen verovaroin, mitä kukaan ei kyseenalaista.

Yksityiset palvelujen tuottajat pitävät 21 järjestelmää ongelmallisena, koska jos he haluavat laajentaa toimintaansa useamman kuin yhden maakäräjän alueelle, ovat toisistaan poikkeavat toimintatavat ja laskutusperiaatteet ongelmallisia.  Yliopistotutkijoille on hallitus juuri myöntänyt määrärahan, jotta voitaisiin kuvata tilanne neljällä maakäräjäalueella ja mahdollisesti arvioida vaikutuksia.

Haastattelututkimusten perusteella ruotsalaiset suorastaan rakastavat oikeuttaan valita, mutta piikkinä lihassa on markkinoilla toimivat riskisijoittajat, jotka taitavaa ja laillista verosuunnittelua hyväksi käyttäen tulouttavat voitot veroparatiiseihin. Verosuunnittelu on ruotsalaisessa kielenkäytössä lähes kirosana ja ruotsalaiset pitävät moraalittomana ja eettisesti arveluttavana sitä, että verovaroin pyöritetystä bisneksestä, sen voitoista ei edes olla valmiita maksamaan veroja yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi.

Lainsäädäntö on siis luotu perusterveydenhuoltoon, mutta samoja periaatteita voidaan toteuttaa myös erikoissairaanhoidossa ja sosiaalipalveluissa. Nykyinen lainsäädäntö ei velvoita eikä kiellä. Kun kysymys on vahvasti poliittisesti värittynyt, maakäräjien ja kuntien poliittiset voimasuhteet ovat vahvasti vaikuttaneet siihen, miten vapaa etabloituminen ja vapaa valinta muilla toimintalohkoilla on todentunut. Nackassa, Tukholman naapurikunnassa ollaan ehkä pisimmällä. Kunnallista kotipalvelua ei enää ole, vaan palvelujen tarvitsijat valitsevat palvelujen tuottajan itselleen kunnan kotisivuilla olevista luetteloista sen jälkeen, kun ovat saaneet päätöksen siitä, minkä verran ja minkälaista kotipalvelua heille on myönnetty. Södertälje voidaan mainita esimerkkinä siitä, missä kotipalvelun tarjoajia on ryhdytty rajoittamaan erilaisten vaikeuksien ja byrokraattisen hallinnoinnin takia.


Hallitus on selvittänyt valinnanvapauden laajentamista lainsäädännöllisin keinoin vanhustenhuoltoon, mutta ennen ensi syksyn vaaleja ei tulle uusia avauksia.

Kirjoittaja: Anne Eriksson, Sosiaalineuvos, Suomen suurlähetystö Tukholma, 27.6.2014